Gaaʼela Milkaaʼinaaf Iccitiiwwan Ijoo 21

Hiriyoonni gaa’ela gammachuu qaban kanneen ogummaa hariiroo gammachuu gaggeessuu ta’an irraa, bu’uuraalee gaa’ela gammachuu fi yeroo dheeraa turu beekuu ni barbaadduu?

Furtuu gaa’ela milkaa’aa ta’e 21 kanneen dhimma gaa’elaa, rakkoo furuu, hiriyoota waldhaban walitti fiduu fi gaa’ela milkaa’aa uumuufi milkaa’inatti eeguuf si gargaaran ilaalla.

“Gaa’elli hojii barbaada!”

Gaa’ela milkaa’ina qabu jiraachuuf hojii gaarii gochuun sirraa barbaadamu taasisuun sirra jiraata. Akkuma jireenya keessatti waan kamiyyuu hojii firii isaa isaa gaarii ta’e haammachuuf hojjechuu qabda.

Gaa’elli milkaa’aan siif maal jechuudha?

Gaa’elli tokkummaa lubbuu lamaa, dhiiraa fi dubartiiti. Ta’us hiikni gaa’ela milkaa’aa hiriyoottan gaa’elaa irraa gara hiriyoota gaa’elaatti garaagarummaa qaba. Gaa’ela milkaa’aa ta’eef hiikni ifa ta’e hin jiru. Haa ta’u malee, hiikonni sadarkaa tokko tokko gaa’ela milkaa’aa ta’eef kunooti.

Dabalata Dubbisi: Gorsa Gaa’ela Gaarii Ijaaruuf Barbaachisan

1. Hiriyaa Gaarii Qabaachuu (Having a good partner)

Namoota tokko tokkoof gaa’ela milkaa’aa jechuun hiriyaa gaarii qabaachuu jechuudha. Namoota tokko tokkoof, hiriyaa gaaʼelaa safuu qabdu kan hiriyaa gaaʼelaa isaanii kunuunsuu fi aarsaa kamiinuu isaan deeggaru fuudhuun gaaʼela akka milkaaʼu kan godhudha.

2. Maatii Naamusa Qabu Guddisuu (Raising a moral family)

Namoonni tokko tokko gaa’elli tokkummaa namoota lamaa fi maatii akka ta’e amanu. Akka lammii hawaasaatti ijoollee isaanii naamusaan guddisuu akka qaban amanu. Ijoollee isaanii sirriitti guddisuu yoo danda’an hawaasni namoota fooyya’oo akka qabaatu, isaaniif immoo hiika gaa’ela milkaa’aa ta’uu ni amanu.

3. Kan Walqunnamtii Bu’a Qabeessa Ta’e Qabu (One with effective communication)

Namoonni tokko tokko gaaʼelli milkaaʼina akka qabaatu gochuuf, walqunnamtii fi hiriyyaan ifa taʼe akka taʼe amanu. Namoonni kun of eeggannoo malee waliin haasa’uu fi iccitii tokkollee dhoksuun gaa’ela akka milkaa’u ni amananiiru.

4. Akka Hiriyootaatti Jiraachuu (Living as friends)

Iccitii salphaa gaaʼela gammachuu qabu barbaadde yoo taʼe, kun taʼuu dandaʼa. Kun hiika gaa’ela milkaa’aa ta’eef baay’ee dubbatamu keessaa isa tokkodha. Namoonni tokko tokko jireenya akka michootaatti qooddachuun gaaʼela milkaaʼina argachuuf furtuu isa dhumaa akka taʼe cimsanii amanu.

Dabalata Dubbisi: Hiriyummaa fi walitti hidhamiinsa cimsuu

5. Jaalalaa fi hubannoo haalduree tokko malee (Unconditional love and understanding)

Hiikni beekamaan kan biraan gaa’ela milkaa’aa ta’eef of kennuu, itti gaafatamummaa fi aarsaa gochuudha. Namoonni tokko tokko gaaʼelli milkaaʼina akka qabaatu gochuuf wal hubannaa gaarii fi jaalalli haalduree hin qabne akka taʼe amanu. Hiriyaa kee mudaa qabu fudhadhuu namni mudaa hin qabne akka hin jirre hubadhu.

Gaa’ela Keessatti Wantootni Baay’ee Barbaachisoo Ta’an Maali?

Yoo qophii gaa’ela gammachuu qabu barbaadde, wantoota barbaachisoo gaa’ela keessatti hariiroon sun fayya qabeessa akka ta’uuf gargaaran hubachuu qabda. Hiriyoota gaa’ela gammachuu qaban waliin ta’uu yoo barbaadde wantoota gaa’ela milkaa’aa ta’e ilaaluu qabdu tokko tokko kunooti.

1. Hariiroo (Walqunnamtii) – Communication

Amanuu baattanis, gaa’ela gammachuu qabuuf furtuu walqunnamtiin (hariiroon) qabu olaanaa ta’a. Yeroo hunda waan barbaaddee fi eegdu ifatti akka wal qunnamtu mirkaneessi! Walqunnamtii gaariin gaaʼela akka milkaaʼu kan godhu taʼuusaa cimsii yaadatti qabadhu!

2. Kabaja (Respect)

Gaa’ela keessatti wal kabajuun jiraachuu qaba. Kabaja malee gaa’elli summii fi dhiphina namatti fiduu danda’a. Waan hiriyaan kee akka si kabaja dhabuu fi faallaa kanaatiin si geessuu danda’u yoo dhabamsiifte ni gargaara. Ilaalcha hiriyaa gaa’elaa keetii hubadhuutii sana irratti hojjechuuf yaali!

Yaada addaa qabaachuun garuu ammas hiriyaan kee eessaa akka dhufu hubachuun kabaja hiriyaa gaa’elaa keetiif qabdu agarsiisuuf karaa gaarii dha.

3. Daangaa Kaa’uu (Setting Boundaries)

Gaaʼelli milkaaʼina akka qabaatu gochuuf furtuun barbaachisaan inni biraan, osoo hin shakkin daangaa dhuunfaa kaaʼuudha. Jireenya dhuunfaa eeguu fi yeroo muraasa ofiif fudhachuu qabda. Torbanitti guyyaa shan wal arguuf deemta ta’a, garuu yeroo baay’ee hiriyoota kee fi maatii kee wajjinis wal arguu dandeessa.

4. Amanamummaa (Trust)

Gaa’elli milkaa’e hundinuu hiriyoota gaa’elaa gidduutti wal amantaa fi hin cabne barbaada. Amantaa akkasii uumuuf yeroo kan fudhatu taʼus, jalqabarraa kaasee carraaqqii gochuu qabda.

5. Deeggarsa (Support)

Hiriyaa gaaʼelaa deeggaru qabaachuun gaaʼela hunda gammachiisaa fi milkaaʼina akka argatu godha. Hiriyaa haalduree tokko malee sitti amanuu fi si deeggaru qabaachuun baay’ee barbaachisaadha.

Iccitii Ijoo Gaa’ela Milkaa’aa Ta’ee 21 (21 key secrets to successful marriage)

Carraaqqiin gara gaa’ela milkaa’aa ta’etti deemu (gammachuu, hojiirra ooluu fi guutuu ta’e dubbisi) gosa hojii bashannansiisaa fi wal’aansa ta’uu danda’uudha.

Furtuuwwan 21 gaaʼela milkaaʼaa fi gammachuu qabu akka qabaataniif isaan gargaaran baruuf itti fufaa.

1. Of danda’uu (Be independent)

Gaa’ela keessatti walabummaan baay’ee barbaachisaa ta’ee madaalama ture. Hariiroo keessatti gammachuu argachuuf dursa gammaduu qabna. Kana jechuun, dhugaa dubbachuuf, furtuu hariiroo milkaa’aa ta’e jechuudha. Kana yaada keessa galchuun, haadhotii manaa fi abbootiin manaa ofii isaaniitiif yeroo fudhachuu, hojiiwwan bohaartii isaaniitti gammaduu fi walumaa galatti yeroo muraasa addaan ba’anii dabarsuu itti fufuu qabu.

Dhabuun onneen akka jaallatu gochuu qofa osoo hin taane, yeroo kophaa keenya dabarsinu keessatti, gama hafuuraa keenyaan deebi’ee walitti makamuu, miira ofii keenyaa deebifnee hundeessuun, adeemsa filannoo dhuunfaa keenyaa, galma keenyaa fi bu’aa ba’ii keenyaa ilaaluu dandeenya.

Gama biraatiin hirkattummaa qabaachuun murtoo fi dandeettii akka nama bilisaan yaaduutti gara fuulduraatti tarkaanfachuu kee laaffisa.

Yeroo miira of danda’e ofii keenyaa eegnu, yeroo hunda minjaala irbaataa irratti waan waa’ee isaa haasofnu ni qabaanna, bara baraan immoo cimnee, fayyaa fi hiriyoota keenyaaf hawwataa taana.

2. Dhaggeeffataa gaarii ta’i! (Be Good Listener)

Haasa’uu qabna. Hiriyoonni gaaʼelaa baayʼeen isaanii hima kana ni sodaatu, garuu akkamitti gaaʼela milkaaʼaa akka qabaattu yoo yaadde, waltajjii haasawa fayya qabeessa taʼe uumuun karaa itti deemtu taʼuu isaa beektaa?

Dubartoonni hundinuu dhaggeeffannaa sochii qabu irratti hojjechuu kan qaban yoo ta’u, kana akka naannoo xiyyeeffannoo addaa dhiirotaaf kennamutti cimsinee ibsina. Yeroo baayyee dhiironni hiriyaan isaanii wanti isaan irraa barbaadu gurra dhaggeeffachuu qofa akka ta’e hin hubatan.

Kunis sagantaa isaanii fi akkaataa isaan namoota biroo wajjin walitti dhufeenya qabaatan irraa kan ka’edha.

Dhaggeeffachuu fi dhagahuun waan tokko akka hin taane yaadadhu. Dhaggeeffachuun garaa keenya of keessaa qaba. Kan kee banadhu, waan isheen jettu dhaga’i, osoo isheen dubbattu ishee ilaali, jechoota biraatiin illee ibsi, tasgabbeessi!

Dhaggeeffachuun furtuu dhugaa gaa’ela gammachuu qabuudha, dhimma sanaaf, hariiroo hundaaf.

Dabalata Dubbisi: Haadha manaa cimtuu fi gaarii jechuun maali?

3. Waliigaluu dhabuu irratti walii galuu (Agree to disagree)

Dhaggeeffataa gaarii ta’i

Waliin gaarii taʼuun, hiriyoonni gaaʼelaa wanta xinnoo hunda irratti walii galu jechuu miti. Hiriyoonni gaaʼelaa dubbisne irra caalaan isaanii ilaalcha, yaadaafi sirni amantaa garaa garaa qabu turan; akkasumas yeroo tokko tokko naannoowwan gurguddoo irratti yaada faallaa illee qaba ture.

Hundi hiriyoonni gaa’elaa bakka tokkotti sadarkaa tokko tokko waliigaltee dhabuu qabaachuu qabu. Hiriyoonni gaaʼelaa milkaaʼoo taʼanii fi jaalala qabeeyyii taʼan, ilaalcha walii isaanii kan kabaju siʼa taʼu, yaada wal falman irratti illee miira qoosaa qabu turan.

Kabajni gaaʼela milkaaʼinaaf gorsa gurguddaa keessaa tokko akka taʼe yaadadhu. Ilaalcha faallaa lama beekuu; isaan keessaa tokko sirrii ta’uu hin qabu.

4. Wal qunnamtii gaarii (Communicate)

Afaanota Jaalalaa irratti kitaabonni hedduun ni jiru. Kunis yaad-rimee xiinsammuu keessatti namni dhuunfaa tokkoon tokkoon namaa karaa jaalala itti dabarsan adda ta’e qaba jedhu irraa kan guddatedha.

Filannoo fi hojii bohaartii hiriyaa gaa’elaa keetii beekuudhaan, meetaafoora fayyadamuun waan namni sun akka gaariitti hubate walitti himuun ni danda’ama.

Akkaataa qaamaan hiriyaan kee jaalala itti argisiisu ilaali, gaa’elli milkaa’aa akka ta’u maal akka godhu ni beekta.

Kun ta’uu danda’a, konkolaataa kee dhiquu yookiin ijoollee fudhachuu. Meeshaalee mana fincaanii guutee turuu fi shamizii isaa sibiilaa sibiilaa gochuu taʼuu dandaʼa. Kaaniif jecha, xalayaa fi jaalala.

Gaa’ela milkaa’aa ta’eef gorsa keenya? Afaan jaalalaa hiriyaa gaa’elaa keetii adda baasuudhaan yeroo hunda akkamitti akka isaanitti dubbattu akka beektuuf. Yeroo baay’ee afaan jaalalaa kan dubbatamu yoo ta’u, hiriyoonni gaa’elaa garuu kanaaf hamma barbaadamutti xiyyeeffannaa hin kennan.

Afaan jaalalaa hiriyaa gaa’elaa hubachuun iccitii hariiroo gammachiisaati.

5. Dhiifama waliif godhaa (Forgive each other)

Hiriyoonni Gaa’elaa Dargaggoota Gammachuu Ta’an Alatti Wal hammachuu fi Kolfaa.

Kun furtuuwwan walxaxaa hammachuu qabdan keessaa tokko ta’uu danda’a, keessumaa yoo akkaataa idileetti jibba qabatte. Furtuun kun waliin kadhachuu fi ayyaana dhiyeessuu wajjin wal qabata.

Dhiifama gochuun gaa’ela keessan jijjiiruu danda’a. Garuu ofii keessanii fi hiriyaa gaa’elaa keessaniif yeroo fi obsa isin barbaachisa, isaan ilaaltanii yeroo darbe waan isin miidhaniif dhiifama akka gootan itti himuuf!

Garuu hiriyaa gaa’elaa keessaniif dhiifama gochuu yoo dandeesse, aarii fi mufannaa malee waliin tarkaanfachuu dandeessu, dhukkubbiin darbe sun immoo fayyuu jalqabuu danda’a.

Yoo dandeesse xiqqaa irraa jalqabi haalawwan gurguddoo sanaaf hojjedhu. Dhiifama gochuun gaa’ela keessatti meeshaa cimaa waan ta’eef bara kana gaa’ela caalaatti milkaa’aa akka qabaattu si gargaara.

Dhiifama shaakaluudhaaf, viidiyoon barsiisaa furtuu gaa’ela milkaa’aa ta’e keessaa tokko decode gochuuf si gargaaru kunooti:

Dabalata Dubbisi: Hariiroo cimaa qabaachuuf wantoota barbaachisoo ta’an

6. Fudhatama argachuu (Acceptance)

Walitti dhufeenya ajjeesuun guddaan, fudhatama dhabuun, amala dubartoota nama dhiphisuun beekamaniif baay’inaan mul’atudha. Hiriyaan kee yeroo sanaa fi amma eenyu akka taʼe akka fuute yaadadhu. Amma isa jijjiiruu yoo barbaannellee hin dandeenyu.

Furtuu gaa’ela milkaa’aa ta’e kana dafanii hubachuudha.

Yeroo isa kakaaftu yookiin amansiiftu dadhabina yookiin rakkoo isaa qofa irratti xiyyeeffatta. Ilaalcha kee hatattamaan jijjiiri, kanaa mannaa amala gaarii irratti xiyyeeffachuu jalqabi!

7. Itti gaafatamummaa fudhachuu (Take Responsibility)

Innis akkas salphaa fi iccitii gaa’ela milkaa’aa keessaa isa tokkodha. Yeroo pirojektii tokko irratti hirmaattu milkaa’ina fi kufaatii keetif itti gaafatamummaa fudhadhu.

Yeroo atii fi hiriyaan kee waliigaltee dhabuu yookiin wal falmitan, gocha keessaniif itti gaafatamummaa fudhachuu hin dagatinaa, kunis waan gootan yookiin dubbattan kamiyyuu dabalatee, keessumaa yoo kan nama miidhe, kan hin yaadamne yookiin rakkina kan uume ta’e.

8. Gonkumaa akka waan salphaatti wal hin fudhatinaa!

Akka waan salphaatti wal ilaaluun dhukkuba hunda caalaa summii ta’uu danda’a. Erga mijataa ta’anii booda, hiriyoonni gaa’elaa haala ofitti gammaduu keessa seenuun salphaadha – wanti irraa eegamus ni uuma.

Kun dhimma uumama namaa qofa, akkuma waan barameen mijataa ta’u, garuu gaa’ela keessatti, ati gonkumaa bakka hiriyaa kee akka salphaatti ilaaltu dhufuu hin qabdu.

Waan fedhes ta’u, hiriyaa gaa’elaa kee yeroo hin murtoofneef kabajuuf waadaa galuu. Tilmaama irraa fagaadhu, yeroo danda’ametti hiriyaa gaa’elaa keetiif wantoota gaarii akka hojjettu dhiheessi. Gaa’elli milkaa’aan baay’een isaanii hiriyoota gaa’elaa kanaaf ragaa ta’an qabu.

9. Halkan Gaarii (Date Night)

Gorsa gaa’ela milkaa’aa ta’eef kennamu keessaa, jaalala jalqabuun hiriyoonni gaa’elaa baay’ee tuffatamanii fi kan bira darbamanidha. Hiriyoonni gaaʼelaa halkan wal qunnamtii saalaa raawwatan maal akka godhan homaa hin qabu.

Halkan yeroo isaanii waliin dabarsan qabaachuun qofti walitti dhufeenya sana cimsa, yeroon darbaa deemuun ni eega. Yeroo halkan wal qunnamtii saalaa qabaattan bilbila keessan cuftanii bakka biraatti kaa’uu qabdu akka waan yaada namaa jeequ irraa bilisa ta’uuf.

Fiilmii mana keessanitti popcorn waliin ilaalaa ykn waliin deemsa yookiin rollerblading dhaquu. Yeroo baayyee jijjiiraa waliif gargaaraa fi wal gammachiisaa. Halkan jaalalaa fi yaadaan wal qunnamtii saalaa raawwachuun tarkaanfii gaa’ela milkaa’aa ta’e keessaa tokko qofa miti.

Itti gaafatamummaa eeguu fi halkan date ilaalchisee akkaataa barbaachisummaa hundeessuuf torban ji’aan yoo hin taane ji’a ji’aan kana saganteessuun barbaachisaa dha.

Dabalata Dubbisi: Gochaalee hamminaa irraa fagaachuu

10. Jaalala itti dabali (Add Romance)

Gaa’elli akkamitti milkeessuu dandeenya jettanii yaaddu? Jaalala kee wajjin mana barumsaa durii deemi. Gochi jaalalaa baay’ee ta’uu danda’a – gaaf tokko daraaraa isheef kennuu yaali ykn yaadannoo jaalalaa boorsaa yookiin boorsaa dugda isaa keessa kaa’i. Nyaata jaallatuun isa ajaa’ibsiisi, yookiin yeroo aduun lixxu waliin ilaalaa.

Gorsaa fi yaadni gaa’elaa hin hanqatu, jaalalli xiqqoo hariiroo sana cimsuuf hangam akka deemu ni ajaa’ibsiifatta.

11. Walitti dhiyeenya jiraachisuu (Keep entimacy alive)

Walqunnamtiin saalaa gaa’ela fayya qabeessa ta’eef baay’ee barbaachisaadha. Walqunnamtiin saalaa yeroo hunda ta’uu qaba, ogeeyyiin fayyaa yeroo miira keessa hin jirrettillee akka raawwattu yaada kennu!

Waa’ee waan si gammachiisu haasa’uudhaan hawwataa akka ta’u gochuu fi gahee tapha faantaasii, ejjennoo, yookiin meeshaalee kutaa ciisichaa kamiyyuu itti dabaluudhaan akka gammachiisaa ta’e itti fufsiisuuf yaada kennina.

Hundaafuu, gaa’elli milkaa’aan waan hawwitu akka argattu yoo si hin hayyamne maali?

Leenjisaan jireenyaa Giovanni Maccarrone gaa’ela godhachuu dura murtoo tokko kana dammaqaa ta’e gochuun gaa’ela milkeessuuf akkamitti akka gargaaru dubbata.

12. Galata (Compliments)

Hiriyaa gaa’elaa-kee galateeffadhu

“Guyyaatti galatni tokko abbaa seeraa wal hiikuu akka hin fageessine godha.” Guyyaa guyyaan amaloota gaarii hiriyaa gaa’elaa keessanii beekamtii kennuun, fi galata kaffaluun hariiroo keessan keessatti karaa dheeraa deema.

Yaada gaarii qabaadhu, waan hiriyaan kee akka gaariitti hojjetu hordofi!

Yeroo deemsi sun walxaxaa ta’ee fi amaloonni isaa baay’ee guddaa hin taane fuulduratti dhufan, waan hamaa irratti xiyyeeffachuu mannaa, bakka isaa giiriiwwan jijjiiruu fi wantoota gaarii ta’an akeekuu yaali!

13. Miira lallaafaa barbaadi! (Look for the soft emotion)

Miira “cimaa” hunda duuba miira lallaafaatu jira; ogeeyyiin xiin-sammuu yaada kana barsiisu.

Yeroo aariin nutti dhaga’amu, yeroo baay’ee miira biraa isa duuba jiru kan akka gadda, mufannaa ykn hinaaffaa haguugee jira.

Yeroo baayyee aarii akka fakkeessaatti fayyadamnee saaxilamummaa keenya eeguu dandeenya.

Miira “lallaafaa” yookiin saaxilamoo ta’an kan nama tokkoo agarsiisa aarii walxaxaa jala jiru barbaaduun, miira nama sanaa isa dhugaa mararfachuuf caalaatti waan hidhamtuuf walitti dhufeenya akka qabaattu si gargaara.

Yeroo baayyee gorsa gaa’elaa walitti dhufeenya milkaa’aa ta’eef barbaadaa jirra. Ammas ta’ee, Wanti salphaan kan akka dhugaa miiraa adda baasuu daandii sirrii irra akka nu turu hubachuu dadhabna.

14. Faantaasii godhi! (Let go of the fantasy)

Kan nama dhibu, xumura oduu duriitti amanuuf hawaasummaan kan taane yoo ta’u, ilaalcha sobaa tokko tokko dhugaa irratti qabannee gara ga’eessotaatti baachuu dandeenya. Gaa’elli wanta bareedaa ta’uu kan danda’u ta’us, carraaqqii kan hin qabne akka hin taanee fi yoomiyyuu mudaa kan hin qabne ta’uu isaa hubachuu qabna.

Akka ogeettiin wal’aansa gaa’elaa fi maatii Lisa Seid jettutti:

Deebisee waan barbaadde kenni. Qaamni lamaan damee tokko irratti caalmaa akka hin taane kan barame ta’us, tokkoon tokkoon keessan naannoo kamtu akka ciminaatti isinitti dhaga’amu haasa’uu fi hiriyyaa keessan irraa wal fakkaatu modeela gochuu fi jajjabeessuuf dursa fudhachuuf waliigaluun homaa miti.

Ejjennoo qabatamaa qabaadhu, akkasumas oduu durii sanatti hin kufin! – Baay’ee mufachuu dandeessa. Kun furtuuwwan gaa’ela milkaa’aa ta’an keessaa tokko qofa osoo hin taane akka nama dhuunfaattis gammachuu keessan keessatti gahee guddaa qaba.

15. Hin to’atin!

Namoonni gaa’ela godhatan yeroo baay’ee bakka of dhabuu jalqabanitti dhufu. Hinaaffaa yookiin miira ga’umsaa dhabuudhaaf harka kennatu. Yookiin hiriyoota isaanii irraa namoota adda ta’an ta’uu isaanii dagatu. Akkasumas hiriyoota isaanii to’achuuf yaaluu danda’u.

Yeroo baay’ee, yeroon darbaa deemuun wanti eegamu guddachuu waan danda’uuf, kun osoo hin beekin kan raawwatamudha.

Gaa’elli akka milkaa’u kan godhu walqunnamtii, yeroo of danda’ee fi gaa’ela fayya qabeessa ta’e kan hiriyoonni gaa’elaa kamiyyuu daandii irra jiraatanidha. Yoo to’atamaa akka jirtu sitti dhaga’ame yookiin to’ataa ta’e, qabadhu yookiin gorsaa maatii wajjin beellama qabadhu.

16. Qubee D gonkumaa hin fayyadaminaa!

Wal hiikuu akka hin barbaanne tilmaamuun, hin doorsinaa! Hiriyoonni gaa’elaa qubee D fayyadaman yookiin yeroo waldhaban waa’ee addaan ba’uu (Divorce) haasa’an kana akka mala to’annootti fayyadamu. Hiriyoonni gaa’elaa sodaachisaa ta’ee itti fayyadaman walhiikuun bu’aa akka argatu arguuf carraan isaanii guddaadha.Doorsisa gochuun tooftaa bilchaataa rakkoo kamiyyuu furuuf gargaaru miti. Kanaaf hin godhinaa!

17. Waliin kadhadhaa

Kun furtuuwwan guyyoota jampacked irraa yeroo xiqqoo fudhatu garuu bakka waliin hafuura baafachuuf siif kennu keessaa isa tokkodha.

Ciisuu dura, halkan hunda yookiin ijoollee xixiqqoo siree irra ciibsitee isaan waliin kadhannaa erga gootee booda, hiriyaa gaa’elaa kee wajjin kadhadhu. Daqiiqaa muraasa fudhachuun Waaqayyoo fi waliif galateeffannaa fi ayyaana dhiheessaa. Yeroon callisaa yeroo Waaqayyoon gaa’ela keessanitti afeertan kun walitti dhufeenya miiraa Waaqayyoo fi hiriyaa gaa’elaa keessanii wajjin qabdan cimsuuf isin gargaaru.

Dabalata Dubbisi: Hariiroo Cimaa Uumuu

18. Ayyaana waliif dhiheessaa

Hiriyoonni Gaa’elaa Dargaggoonni Jaalalaa Gammachuu Qaban Gaa’ela Isaanii Kabajachaa Jiran Yoo akka koo taate, namoota guyyaa guyyaan waliin hojjennu yookiin ijoollee keenyaaf yeroo dogoggora hojjetan ayyaana dhiyeessuuf ariifatta.

Yeroo baayyee, ayyaana wal fakkaatu kan jireenya keenya keessatti naannoowwan biroo hedduu keessatti salphaatti yaa’u sana isaaniif dhiyeessuu mannaa, hiriyoota keenya waliin jibba qabna yookiin aarii qabaanna.

Yeroo baayyee hiriyyoonni keenya mufannaa fi duubatti deebi’iinsa keenyaaf ba’aa kan fudhatu yoo ta’u, waan gaarii isaan keessa jirus barbaaduu akka qabnu daganna.

Haati manaa koo halkan tokkoof mi’a xuraa’aa sana sinqii keessatti dhiisuu hin barbaanne; intala keenya erga ciiftee booda rafte. Waa’ee nyaata sanaa gungumuu mannaa ayyaana isheef dhiyeessuun si barbaachisa. Meeshaa mi’a dhiqannaa fe’aa tarii buna tokkos isheef fidaa.

‘Ayyaanaaf ariifachuun malee mufannaaf osoo hin taane’ gaa’ela keenya milkaa’inaaf qopheessuuf karaa dheeraa deema.

Dabalata Dubbisi: Kakuu yookiin Waadaa

19. Waliif obsaa

Hiriyaa gaaʼelaa kee wajjin wal hubachuu dhabuun kee yeroo baayʼee murtoo dammaqaa taʼe godha.

Kitaabonni warraa ijoolleen yeroo baay’ee mana keessatti baay’ee mijataa fi nageenya waan qabaniif warra isaaniif amala hamaa akka qabaatan ni dubbatu. Gaa’elli milkaa’aa ta’e irrattis kanuma.

Yeroo baayyee gama keenya isa hamaa hiriyoota keenyaaf agarsiifna sababiin isaas isaan waliin mijataa fi nageenya waan qabnuuf. Sun yeroo baay’ee mufannaa fi obsa dhabuu cimaa fakkaachuu danda’a.

Bara baraan shawaariin yeroo fudhatan yookiin sa’aatii sirrii jedhanitti mana hin jirre ni mufanna. Addunyaa kana irratti nama baay’ee jaallattu kana ta’uu yaadadhu. Obsa ati daa’ima kee xiqqoodhaaf kennitu, yoo xiqqaate isaaniif kenni.

20. Wal kabajuu (Dhuunfaattii fi namoota biratti)

Nama biraatiif galata olaanaa kennuu dandeessu keessaa tokko yeroo isaan illee hin jirretti galata isaanii namoota biroof sirbaa akka turte akka dhaga’an gochuudha.

Yeroo ogummaadhaan yookiin hawaasummaan baatee deemtu, haasawa keessatti faaruu isaanii sirbuun hiriyyaa kee kabaji. Akkasumas, hiriyyaa kee gocha keetiin, ummata durattis ta’e dhuunfaatti kabaju.

Yoo sa’aatii 5tti mana geenya jette, sa’aatii 5tti (yeroo dandeessutti) mana taa’i. Yoo harkifatte, hiriyaa gaa’elaa kee hamma bilbiluuf kabaju.

Dhuunfaa keessatti akka waan siif barbaachisaa ta’etti haasa’uudhaan hiriyaa gaa’elaa kee kabaji. Faarfannaa isaanii ijoollee keessan fuulduratti faarfadhaa. Waa’ee guyyaa isaanii yeroo sitti himan dhaggeeffadhu. Sochii salphaa akkasii waan taʼeef, dhimma qaba.

Dabalata Dubbisi: Saalqunnamtii fi Gaa’ela

21. Wal jajjabeessaa

Abdii fi abjuu hiriyaa gaa’elaa keessanii beekuun barbaachisaa dha. Barri haaraan kun yeroo gaarii waa’ee kaayyoo keessanii itti haasoftanidha.

Hiriyaan kee kaayyoo fi murtoo isaa yeroo siif qoodu, maaloo akka galmaan ga’an jajjabeessi. Kaayyoo isaanii akkuma kan keetii barbaachisaa ta’i.

Cheerleader isaanii isa guddaa ta’i, akkasumas isaan gargaaruu fi bakka isaan galma waggaa sanaa galmaan ga’uuf isaan barbaachisu isaaniif kennuudhaaf waan dandeessu hunda godhi. Kunis galma walitti kaa’ataniif ni hojjeta.

Akkamitti ofii keessanii isa hunda caalu ta’uuf wal dhiibuu fi wal deggeruu dandeessu? Galma dhuunfaa fi hiriyoottan gaaʼelaa keessaniif dursa akka kennan godhaa, akkasumas guddina keessan waggaa guutuu kabajaa.

Goolaba

Hiriyoonni gaaʼelaa gammachuu qaban irra caalaan isaanii gorsa gaaʼela milkaaʼaa taʼe kanaan kakatu. Furtuu gaa’ela milkaa’aa ta’e kana hordofaa, gaa’ela keessan oolchuu fi gaa’ela milkaa’ina olaanaa qabutti gammaduu dandeessu.

Deebii Ogeessaa

Ogeessa gorsa gaa’elaa kan ta’e Joon Gootmaan, wantoota gaa’ela balleessan afur adda baaseera: Wal cufuu (stonewalling), tuffii, qeequu fi ofirraa ittisuu. Stonewalling jechuun nama biraa cufuu fi yeroo waldhabdee dubbachuu diduu jechuudha. Tuffiin gosa qeeqa cimaa kan hiriyaa ofii jibba agarsiisudha. Ittisa jechuun yeroo waldhabdee cufuu fi itti gaafatamummaa kamiyyuu fudhachuu diduu jechuudha. Hiriyoonni gaa’elaa amala kana yommuu agarsiisan carraan wal hiikuu isaanii guddaadha.

Gaaʼela gammachuu fi fayyaa qabu qabaachuu barbaadduu?

Yoo haala gaa’ela keessanii irratti walitti dhufeenyi addaan cite yookiin mufachuun isinitti dhaga’ame garuu addaan ba’uu fi yookiin wal hiikuu irraa fagaachuu barbaadde, koorsii marriage.com kan hiriyoonni gaa’elaa gaa’ela godhataniif yaadame qabeenya gaarii ta’ee fi gaa’ela ta’uu keessatti wantoota baay’ee qormaata ta’an akka mo’attu si gargaarudha.

Dabalata dubbisi: Hariiroo Gaa’elaa Gaarii