Amaloota Guyyaa Guyyaa Namoota Milkaa’oo 20 

Amaloota Guyyaa Guyyaa Namoota Milkaa’oo 20

(20 daily habits of successful people you should take on today)

By Jeenifer Kaaplaan

“Hanga waan guyyaa guyyaan hojjettu jijjiirtutti jireenya kee gonkumaa hin jijjiirtu. Iccitiin milkaa’ina keetii hojii guyyaa guyyaa kee keessatti argama.” – Joon C. Maaksiwel

Akkaataa hojii daldalaa uumuun fakkii daldalaa tokkoof dinqii hojjechuu danda’a. Amala guyyaa guyyaa jireenya kee gara gaariitti jijjiiruu danda’a. Kana jechuun dandeettii milkaa’ina kee, miira kee fi fayyaa kee fooyyessuudhaan.

Akkuma wantoota jireenya keessatti argaman irra caalaan amala guyyaa guyyaa naamusaa fi of kennu gaafatu, akka qorannoon dhiheenya kana gaggeeffame argisiisutti amala haaraa uumuuf guyyoota 18+ fudhata.

Humna guutuun imala kana irra deemuuf qophiidhaa? Sana booda gorsa armaan gadii kana irraa duubatti jechuu hin barbaadin!

Asirratti amala guyyaa guyyaa namoota milkaa’oo oomishtummaa kee humna itti kennuuf si gargaaruu danda’an 20 tarreessineerra: Daqiiqaa 9 fudhadhuu dubbisi!

 01. Ganamaan hirribaa ka’i!

Qorannoon Harvard Business Review jedhamu akka agarsiisutti, “namoonni ganama ganama ga’umsi isaanii olka’aa ta’e milkaa’ina hojii isaaniif haala gaarii qabu.” Guyyaa ba’uu kee daftee jalqabuun galma raawwii hojii keetiif caalaatti akka kennitu, akkasumas yeroo baay’ee hojii idilee milkaa’aa ta’eef akka qabaattu si dandeessisa. Kun imala gara mana jireenyaa, guyyaa guyyaan xiinxaluu, ciree nyaachuu yookiin amala guyyaa guyyaa namoota milkaa’oo armaan gaditti caqafaman keessaa kan biraa ta’uu danda’a.

Dabalata Dubbisi: Tooftaalee yerootti sirnaan fayyadamuu

 02. Dijiitaalaa detox gabaabaa hojjedhu

Baay’ee keenyaaf yeroo hirribaa dammaqnu wanti jalqaba goonu bilbila keenya ilaaluudha. Bilbila yookiin barreeffama muraasa darbe, Instagram feed scroll, achiis email hojii keenyaa irratti seennee jirra. Sun maaltu sitti dhagaʼama? Hafuura muraasa baafachuu dadhabdee reefuu waa’ee hojii yaadaa jirta yookiin hinaaffaa, FOMO, fi hojiiwwan wal makaa si mudachaa jira.

Bilbila kee ilaaluu kee dura erga hirribaa kaatee booda yoo xiqqaate daqiiqaa 30 akka eegdu of hayyamuun guyyaa sanatti akka salphattee fi maaltu sitti dhaga’amuu akka barbaaddu ofuma keetii filachuuf si gargaara. Kunis, hiriyyoonni kee yookiin namoonni wajjin hojjettu miidiyaa hawaasaa kee akkamitti akka sitti dhagaʼamu utuu hin taʼin! Bakka bilbila ismaartii keessanii sa’aatii dammaqaa durii fayyadamuudhaan carraawwan daangaa hin qabne guyyaa keessan ittiin jalqabuu dandeessan yaadi!

Dabalata Dubbisi: Dandeettiilee yaadachuu gabbifachuuf tuqaalee barbaachisoo ta’an

03. Guyyaa kee muuziqaa tasgabbeessuun jalqabi!

Mul’ata fiilmii Office Space irraa kan Maayikeel Booltan gara hojiitti osoo deemuu raappii godhu irraa adda ta’ee, muuziqaan miira tasgabbeessu yookiin oomisha keessa si galchuu qaba. Akka karaa itti dammaqxutti itti fayyadami! sagalee miira gaarii qabu, tasgabbeessu tokko tokkoon guyyaa kee keessa seeni, miirrii kee fooyya’uu jalqabuu isaa ilaali! Walnyaatinsa sirrii ta’een battalumatti akka ta’u mirkanaa’aa dha!

 04. Ganama sochii qaamaa gochuu

Sammuun kee akka socho’u gochuuf, qaamni kees akka socho’u gochuu si barbaachisa. Ganama yeroo dhumaa maashaalee kee dammaqsuuf, yookaan karaa diriirsuu tokko tokkoo, kaardiyoo, yookaan walnyaatinsa kana. Dabalataan, kun hammam humna akka sitti dhagaʼamu yeroo argitu buna ganama sana dhuguu dandeessa.

05. Ciree fayya qabeessa nyaadhu

Ciree nyaata guyyaa keessanii keessaa isa barbaachisaa ta’e keessaa isa tokkodha. Yeroon kun yeroo gaarii kaalorii baay’ee fayyadamuufis, guyyaa kee guutuu humna qabaachuu waan si barbaachisuuf. Wantoonni barbaachisoo ta’an kaarboohayidireetii, pirootiinii fi cooma fayya qabeessa ta’e kan dabalatudha. Kanaaf, nyaata barbaachisaa taʼe kana akka hin darbine dursa kenni!

 06. Xiinxala

Xiinxaluun shaakala xiyyeeffannoo fi dammaqina kee leenjisuu fi xiyyeeffannoo kee yaadota murtii kee duumessa godhan irraa fageessuun sammuu kee tasgabbeessuudha. Ganama ganama daqiiqaa 10 hanga 15 qofti illee guyyaa keessan irratti dhiibbaa guddaa geessisuu dandaʼa. Akkuma digital detox, guyyaa keessan baayyee salphaatti furuuf jecha hojiin itti baay’achuu fi walxaxiinsa jireenyaa irraa akka fagaattu si dandeessisa.

Dabalata Dubbisi: Dandeettii yaadachuu Sammuu

 07. Joornaalii guyyaa guyyaa qabachuu

Joornaalii qabachuun salphaatti amala buʼa qabeessa taʼuu dandaʼa. Guyyaa kee suuta jettee akka yaaddu, galma ofii keetii akka kaaʼattuu fi nama caalaatti milkaaʼaa taʼetti akka guddattu si dandeessisuu dandaʼa. Fakkeenyi nuti kaafne tokko ‘fuula ganama,’ hojii kitaaba The Artist’s Way jedhu kan Juuliyaa Kaameroon barreesse irraa argamedha. Sammuu kee yaada ganama dammaqinaan fuula harkaan barreeffame sadii keessatti duwwaa gochuun yaada walxaxaa irraa qulqulleessuun guyyaa kee xiyyeeffannoo fi ifa ta’een jalqabuu of keessaa qaba.

08. Galateeffannaa shaakali

Namoonni gammadoo ta’an namoota caalaatti milkaa’oo ta’uun isaanii dhoksaa miti. Akkasumas akka qorannoon Mana Barumsaa Meedikaalaa Harvard kan xiinsammuu gaarii irratti gaggeeffame agarsiisutti, galatni gammachuu guddaa wajjin cimsee fi wal irraa hin cinne walitti dhufeenya qaba. Akkamitti goota? Ayyaana kee joornaalii keessatti barreessuu, sagalee ol kaastee dubbachuu, kadhachuu, xiinxaluu yookiin daandii mataa keetii filachuu dandeessa. Kana gochuuf karaaleen hedduun kan jiran yoo ta’u, isaan keessaa tokkollee dogoggora hin qabu.

09. Guyyaa guyyaan galmoota sadii filadhu

Yeroo baay’ee tarreen hojiiwwan hojii keenyaa yeroo baay’ee ulfaataa waan ta’aniif guyyoota keenya akka hin xumuramne nutti dhaga’amee xumurra, sababiin isaas kan xumurame tokkoon xumura irra geenyee hin beeknu. Yoo akkas ta’e, guyyaa guyyaan hojiiwwan sana keessaa sadii qofa irratti xiyyeeffachuudhaan sammuu kana irra deebi’ii kaa’uuf yaali. Sana booda, dursa wantoota kana irratti xiyyeeffadhu.

Hojiiwwan biroo osoo carraa kana xumuruu hin argatin yoo sitti dhufan, yeroo tokko tokko “lakki” jechuun qofa homaa akka hin taane beeki! Guyyaa tokkotti yeroo hamma kana qofa waan qabduuf, wantoota yaada kee jeeqan wajjin wal’aansoo qabuu caalaa, fuulduratti tarkaanfachuu irratti xiyyeeffachuu qabda. Hojiiwwan barbaachisoo hin taane sana oomishtummaa kee fooyyessuuf nama gargaaruu dandaʼu kan biraatiif kennuu yaadi.

Dabalataan Dubbisi: Dandeettii Xiyyeeffannoo Sammuu Guddisuuf

10. Industirii keessan irratti ol dubbisaa

Jechoota ijoo adda addaatiif akeekkachiisa Google qopheessu yoo filatte, barruulee oduu jaallattu muraasaaf maallaqa galchuu yoo filatte, yookiin biloogii jaallattu garagalchuu yoo filatte, beekumsa keessa turuun barbaachisaadha. Kunis mata dureewwan yeroo ammaa fi gurguddoo, kanneen akka haala gabaa, haala dizaayinii giraafikii fi adeemsa suuraa waliin akka walsimu si dandeessisa.

11. Qabiyyee kaka’umsaa fayyadamuu

Yeroo baayyee hojiiwwan guyyaa guyyaa keenyaa keessatti baay’ee waan marfamneef gara fuulduraatti xiyyeeffachuu irraa fagaannee jirra. Ta’us namoonni baay’ee milkaa’an (abbootii qabeenyaa daldala xixiqqaa irraa kaasee hanga hoji-gaggeessitoota olaanoo dhaabbilee gurguddootti) yeroo hunda abjuu fi hawwiin isaanii jireenyatti akka dhufu yaadaa jiru. Inni nama gammachiisa, kan nama gammachiisudha. Kanaaf hojjechuun kan malu ta’uun isaa hin oolu. Akkasumas beekamaadha, qaama ijoo abbootii qabeenyaa (caalaatti, akkaataa abbootii qabeenyaa ta’uu dandeessan ilaalaa). Yoo sun ofii keessaniif maal akka ta’an mirkanaa’aa hin taane, podkaastoota kaka’umsaa tokko tokko dhaggeeffachuu, biloogii kaka’umsaa yookiin gosoota qabiyyee jajjabeessaa biroo dubbisuu yaadaa!

12. Namoota abdii qabaniin of marsi

Hundi keenya jecha “ati namoota baay’ee waliin of marsitu walitti makamuudha” jedhu dhageenyeerra. Dhugaa dubbachuuf dhugaadha namoonni miira walii irratti dhiibbaa akka geessisan beekamaadha. Guyyaa kee namoota wajjin hojjettu wajjin waa’ee ba’aa hojii kee komachaa yoo dabarsite, ofitti miira gaarii sitti hin dhaga’amu.

Hiriyoonni kee sitti dhihoo jiran miiraa fi gammachuu dhugaa yoo qabaatan, kun akka miira keetiin walnyaatinsa uumu beekamaadha. Yeroo ati sadarkaa gaarii irra jirtu immoo carraa hojii fi kutaalee jireenya kee kanneen biroo keessatti milkaa’uu kee guddisuu qofa danda’a.

13. “Walgahii sobaa” kalaandarii keessan keessatti ugguruu

Hojiin itti baayʼachuudhaaf, yookiin hojiiwwan adda taʼan irratti xiyyeeffachuuf yeroo kalaandarii kee keessatti ramadi! Kunis sa’aatii sanatti namni walga’ii si waliin akka hin beellamne taasisa. Akkasumas, iimeelii bidiruudhaan fe’amee fi guyyaa guutuu walgahii irratti argamuun irra, hojii kee qabatamaan hojjechuuf yeroo akka qabaattu si dandeessisa. Yaadannoo wal fakkaatu irratti, yeroo isaan keessummeessitu yookiin irratti argamtu, walgahii bu’a qabeessa yeroo fi galtee nama hundaaf iddoo guddaa kennu akka gaggeessitu mirkaneessuuf yaali!

14. Boqochuuf yeroon qalama

Dhugaadha oomishaa ta’uun barbaachisaa dha. Garuu sammuu fi qaamni kee yeroo akka chaarjii godhan hayyamuu qabda. Yeroo boqonnaa akka badhaasa xiqqaa guyyaa kee guutuutti qopheessuuf yaadi! Fakkeenyaaf, saʼaatii tokkoof xiyyeeffachuuf yaali, achiis daqiiqaa shan fudhachuun barruu nama kakaasu tokko dubbisi. Yookiin deemsa gabaabaa deemtee bishaan qabadhu. Kunis gubannaa sana ittisa. Guyyaa kee guutuu sirriitti akka yaaddu si dandeessisa. Dhiphinni kee dhiibbaa daldala jalqabuu irraa kan dhufu ta’us, yookiin guyyaa guyyaan tokko gaggeessuu – ofiif yeroo baasuun barbaachisaa dha.

15. Fayyaa irratti caalaatti dammaquu

Jireenya fayya qabeessa ta’e jireenya kee guyyaa guyyaa irratti dhiibbaa guddaa qaba. Dandeettii xiyyeeffachuu kee irraa kaasee hanga sadarkaa humna waliigalaa keetii hanga ga’umsa kee isa gaarii ta’e agarsiisuu fi dhiisuu keetti. Filannoo nyaataa keessaniin alatti fayyaan sagantaa hirriba keessanii, sadarkaa dhiphina keessanii fi waan hedduu wajjinis wal qabata. Yoo tarkaanfii fudhachuu akka beektu mirkanaa’aa hin taane, leenjisaa fayyaa wajjin hojjechuu, haala fayyaa haaraa dubbisuu, yookiin illee guyyaa guyyaan bishaan gahaa dhuguu fi sochii qaamaa gochuu qofa yaadaa.

16. Guyyaa guutuu qaama kee sochoosi

Kanaafuu tarii hojii duras ta’e hojii booda yeroo sochii qaamaa gochuu salphaatti akka hin qabne hubatte ta’a. Sun ammallee sochii argachuuf sababa miti. Dhugaa dubbachuuf, guyyaa kee guutuu daqiiqaa shan asii fi achi fudhachuun deemsa saffisaa yookiin diriirsuu yeroo deebitu caalaatti bu’a qabeessa si taasisa. Yeroo walgahii bilbilaa illee hojii kee irraa fagaattee yeroo biraa argachuu yoo dadhabde deemuun ni danda’ama. Kun caalaatti milkaa’ina si gochuu qofa osoo hin taane, kun karaalee hedduu yeroo hojjettu dhiphachuu dandeessan keessaa isa tokkodha.

17. Bakka kee kan qindaa’ee fi qulqulluu ta’e godhi!

Bakki qulqulluun sammuu qulqulluu wajjin wal-sima. Deeskii waajjira keessanii irraa kaasee hanga mana keessaniitti, yoo jeequmsaa fi miira sirrii hin taane keessa hin sassaabne ta’e, oomishtummaa fi sadarkaa mataa keessan sitti dhaga’amuu danda’a. Guyyaa guyyaan yeroo saanii keessan hojjechuuf, kiiboordii dafqaan guutame keessan haxaa’aa fi bakka fi tarree hojiiwwan keessan qindeessaa. Kun daqiiqaa muraasa qofa kan fudhatu yoo ta’u, oomishtummaa keessan jet set gochuun isaa mirkanaa’aadha. Kana malees, torban torbaniin amala bakka kee gadi fageenyaan qulqulleessuu qabaachuunis faayidaa qaba.

18. Yeroo baay’ee hawaasummaa ta’i

Yeroo fudhattee namoota wajjin hojjettu waliin buna yookiin laaqana fayyadamuun, taateewwan networking hojii irratti hundaa’an irratti hirmaachuuf karaa kee bahuun, yookiin hiriyyaa yeroo muraasaaf waliin hin haasofne waliin haasa’uun miira kee fi milkaa’ina waliigalaa irratti ajaa’iba hojjechuu danda’a. Mata dureewwan hojii yookaan bashannana kan marsan yoo ta’e, kun akka ati yaaddutti haasa’a waajjiraalee wajjin “yeroo qisaasama” irraa kan fagaatee fi aadaa dhaabbataa gaarii ta’eef gumaacha gochuuf gargaara.

Tokkoof, michoota uumuun namoota kaan akka amantu, hojii kee caalaatti akka gammaddu fi yoo barbaachise sirna deggersaa hojiiwwan baayʼee sitti ulfaatan akka hojjettu si gargaaru akka qabaattu si gargaara. Gama biraatiin immoo, addunyaan keenya haala yeroo baay’ee carraan eenyuun akka beeknu irraa, waan dandeettii qabnu irratti uumamuun hojjeta.

19. Of kunuunsuuf yeroo kenni!

Of kunuunsuun fayyaa keessaniif baay’ee barbaachisaadha. Yeroo fudhattee of jaallachuun fayyaa waliigalaa kee irraa liqii qabda! Guyyaatti waan gabaabaa hanga daqiiqaa shan bakka atillee of wal’aantu ta’uu danda’a.

20. Yeroo gahaa rafuu

Amala guyyaa guyyaa namoota milkaa’oo ta’an keessaa, kun kanneen barbaachisoo ta’an keessaa isa tokkodha. Hirribni waan fayya qabeessa ofii keenyaaf gochuu dandeenyudha. Kun dandeettii buʼa qabeessa taʼuu kee irratti dhiibbaa akkamii akka geessisu yaadi! Hirribni akka waan biraatti reset nu gargaara. Ga’eessonni baay’een isaanii halkan tokkotti hirriba sa’aatii 7-9 kan fayya qabeessa ta’e barbaadu.

Nama milkaa’aa ta’uuf amala irraa fagaachuu qabdu

Amala milkaa’aa horachuu fi kanneen bu’aa faallaa ta’an irraa fagaachuun kaayyoo kee galmaan ga’uu fi jireenya gammachuu qabu jiraachuuf murteessaadha. Carraa milkaa’ina kee guddisuuf amala irraa fagaachuu qabdu tokko tokko kunooti:

• Harkifachuu: Hojii hanga daqiiqaa dhumaatti tursiisuun dhiphina, ga’umsa gaarii dhabuu fi carraa darbuu fida. Kanaa mannaa, hojiiwwan barbaachisoo taʼan dafanii fi wal irraa hin cinne raawwachuu amala godhadhu.
• Dubbii gadhee ofirratti dubbachuu: Of dubbachuu gadhee irratti hirmaachuun ofitti amanamummaa kee balleessuu fi guddina kee gufachiisuu danda’a. Yaadota gadhee mormaatii mirkaneessa gaarii ciminaa fi dandeettii kee cimsan bakka buusi.
• Mudaa kan hin qabne ta’uu barbaaduu: Mudaa kan hin qabne ta’uuf carraaquun mufannaa fi laamsha’uutti nama geessuu danda’a. Kanaa mannaa, guddina wal irraa hin cinne gochuu fi dogoggora kee irraa barachuu irratti xiyyeeffadhu. Mudaa akka qaama adeemsa guddinaa tokkootti hammachuu.
• Sodaa kufaatii: Sodaan kufaatii balaa fudhachuu fi abjuu kee hordofuu irraa si dhorkuu danda’a. Kufaatii akka carraa barumsaa fi fooyya’iinsaatti hammachuu. Duubatti deebi’iinsa akka tarkaanfii milkaa’inaatti ilaalaa.
• Karoora baasuu dhabuu: Karoora sirrii yoo hin qabaanne carraan baduu fi filannoo bu’a qabeessa hin taane gochuun kee guddaadha. Galma ifa ta’e kaa’i! Karoora galmaan ga’uuf qopheessuu fi hojiiwwan gurguddoo tarkaanfiiwwan xixiqqoo, bulfamuu danda’anitti caccabsuu.

• Namoota kaaniin of madaaluu: Namoota kaaniin of madaaluun miira ga’umsa dhabuu fi abdii kutannaa sitti fiduu danda’a. Imala mataa keetii irratti xiyyeeffadhuutii bu’aa ba’ii kee kabaju, waan namoonni biroo hojjetan osoo hin ilaalin.
• Hojii baay’ee hojjechuu: Gahumsa kan qabu fakkaachuu danda’us, yeroo baay’ee hojii baay’ee hojjechuun oomishtummaa hir’isuu fi dogoggora dabaluu fida. Yeroo tokkotti hojii tokko irratti xiyyeeffadhuu xiyyeeffannoo kee guutuu itti kenni.
• Hirriiba dhabuu: Hirriba ga’aan fayyaa qaamaa fi sammuuf barbaachisaa dha. Xiyyeeffannoo, kalaqaa fi hojii waliigalaa kee guddisuuf halkan hunda hirriba qulqullina qabu sa’aatii 7-8 kaayyeffadhu.
• Nyaata fayya-dhabeessa: Nyaanni gaarii hin taane sadarkaa anniisaa, xiyyeeffannoo fi fayyaa waliigalaa irratti dhiibbaa hamaa geessisuu danda’a. Filannoo soorataa gochuu fi nyaata qophaa’ee fi dhugaatii sukkaara qabu garmalee fayyadamuu irraa fagaachuu.
• Sochii qaamaa gochuu dhabuu: Fayyaa qaamaa fi sammuu eeguuf sochii qaamaa yeroo hunda gochuun murteessaadha. Torban keessaa guyyoota baay’ee yoo xiqqaate daqiiqaa 30f sochii qaamaa cimaa giddu galeessaa ta’e gochuuf kaayyeffadhu.

Namoonni milkaaʼoo taʼan amala kam baayʼee wal fakkaatu?

Amala namoonni milkaa’oo ta’an waliin qaban keessaa tokko guddina dhuunfaa fi barumsa itti fufiinsa qabu irratti xiyyeeffannoo wal irraa hin cinne gochuudha. Fedhii beekuu hammachuu, beekumsaa fi muuxannoo haaraa barbaadu, naannoo mijataa isaaniitiin ala tarkaanfachuu hin sodaatan. Kunis kitaabota dubbisuu, workshopii irratti hirmaachuu, koorsii onlaayinii fudhachuu yookiin ogummaa isaanii babal’isuuf gorsitoota barbaaduu jechuu ta’uu danda’a.

Guddinni imala itti fufiinsa qabu ta’uu hubachuun dandeettii isaanii guutuu banuuf of keessatti dammaqinaan invast godhu. Milkaa’ina halkan tokkotti argachuu utuu hin taane imala umurii guutuu barachuu fi fooyya’iinsa hammachuudha.