Hiriyaa Gaaʼelaa Filachuu keessatti Wantoota nama Dogoggorsan

Seensa

Hiriyaa Gaaʼelaa Filachuu keessatti Wantoota nama Dogoggorsan baay’een jiraachuu danda’u. Barruu kana keessatti gufuulee gaa’ela filachuuf danqan keessaa muraasa waliin ilaalla.

There are many considerations to keep in mind when choosing a marriage mate. “Did God give one person only for marriage, or does one choose between many people? If we say only one person, when I play with many people, I think I can make them all mine. I love them all.

Hiriyyummaan kennaadha. Hiriyaan keenya nu barbaachisa. Fedhiin kun yeroo gaa’ela godhannu hin xumuramu. Asirratti gorsa hiriyummaa ogummaa qabu kan gaa’ela keessan badhaadhessu filachuuf, akkasumas walitti dhiyeenya gaa’ela keessan keessatti mul’atuu fi hiriyummaa barbaachisaa jireenya keessan keessatti madaaluuf ni argattu. Hiriyaa Gaaʼelaa Filachuu keessatti Wantoota nama Dogoggorsan akka gadiitti itti fufnee haa ilaallu:

A) Dhiibbaa maatii

Maatiin filannoo keenya karaa tokkoon yookiin kan biraatiin dhiibbaa ni geessisu. Gaa’elli dhimma filannoo maatii utuu hin taane fedhii namoota wal jaallatan irratti hundaa’a.

B) Gargaarsa Namootaa

Namni gargaarsa nuuf godhu filannoo keenya irratti dhiibbaa gochuu danda’a! Sana booda humna mormuu dhabna. Kanaafuu maaliif yeroo bashannanaa/ati dabarsitan jettanii yaaduun gaariidha. Filannoo dogongoraatti nama geessuu waan danda’uuf.

C) Rakkoo Dinagdee

Namoonni sababa qaama miidhamummaa isaaniitiin namoota isaan gargaaranitti dhiyaatu. Walitti dhufeenyi kun gara gaa’elaatti jijjiirama. Asirratti wanti beekuu qabnu kan lamaan walitti fidu jaalala utuu hin taane faayidaadha. Kanaaf, faayidaan sun yoo bade gaa’elli sun diigamuu danda’a.

D) Wal hiikuu

Namni tokko nama jaalalaan qabamee yeroo dheeraa booda sababa adda addaatiin addaan bahu. Nama biraa waliin fuudhuuf ariifatu, akka isaan hinaafan godhu. Kunis kan godhame hinaaffaa uumuuf malee gaa’ela jaalala irratti hundaa’e miti.

E) Carraa Biyya Alaa

Namoonni hedduun gaaʼela dogoggoraa akka galan godheera; sababni isaas namoonni yoo biyya alaa deemne ni jijjiiramna jedhanii yaadu. Kun gaa’ela jaalala irratti hundaa’e utuu hin taane abjuu gara fuulduraati.

F) Jaalala sobaa

Kun jaalala sobaa nama akkas akka dubbatu isa taasise akka jaallatu fakkeessuudhaan fuudhaa fi heerumaatti galuudha. Abo. 16:4 — Daliilaa fi Siimson

G) Jaalala bifa alaa irratti hundaa’e

Kunis jaalala qaama namaa bifa alaa irratti hundaa’eedha. Fakkeenyaaf, fuula nama tokkoo, rifeensa isaa, haala dhaabbii isaa fi kan kana fakkaatan ilaaluun jaalala miiraan gaggeeffamudha. Jaalalli akkasii wanti isaan barbaadan akka hanqate yommuu argatu jaalalli isaan hordofa yookiin ni bada.

H) Fedhii Garmalee

Namoonni kun waan hawwanii fi jaallatan qabu. Waan barbaadan erga argataniin booda jaalalli isaanii ni bada. Fakkeenyaaf Amnoonii fi Timaar — 2Sam. 13:13

I) Jaalala haalaa

Jaalalli kun haala namni jaallatame keessa jiru irratti hundaa’a. Wanti jaallatamu yoo bade jaalalli nama sanaa ni bada.

J) Raajota Sobduu

Barri kun bara raajonni sobduu ka’anii namoota hedduu burjaajessaa jiranidha. Waaqayyo waan hin dubbanne, “dubbateera” jedhanii namoota hedduu gara gaa’ela dogoggoraatti geessan. Gaa’elli sobaan hundeeffame Waaqayyo biraa waan hin taanef itti hin fufu.

K) Abjuu Dogoggoraa

Namoonni abjuu qabaachuu danda’u. Abjuu keessatti heerumuuf yaaluun gara dogoggoraatti nama geessa. Sababni isaas Sagaleen Waaqayyoo abjuun dadhabina baay’ee irraa dhufuu akka danda’u dubbata.

Dubbii Waaqayyoo irratti xiyyeeffachuu qabna; dhiira abjoonne hundumaa Waaqayyo nutti argisiise yoo jenne, haadhotii manaa akka mootii Solomoon baay’ee qabaachuuf jirra; kanaaf abjuu irratti hirkachuun gara dogoggoraatti nama geessa.

L) Mallattoo Dogoggoraa

Namoonni tokko tokko gaa’elaaf mallattoo fayyadamu. Kunis gara gaa’ela dogoggoraatti nama geessa. Fakkeenyaaf, namni tokko nama taaksii keessa na cina taa’u mirga koo irratti haadha manaa koo ta’uuf yoo mallatteesse; akkasumas namni mirga isaa taa’u maanguddoo waggaa 60 yoo ta’e hoo? Kanaafuu, mallattoolee adda addaa fayyadamuu irraa fagaachuun gaaridha.

M) Ragaa Namootaa

Kunis namni waa’ee keenya, “kana argee, kana dhaga’ee, waan isaan nutti himan akka dhugaatti fudhachuu isaati. Inni kun nama dogoggorsa; Sababni isaas namoonni, “argine, dhageenye” jedhanii yoo nu soban nuti waan kana yeroo itti mirkaneessinu dhabna.

“Baay’inni hojii abjuu namatti fida, haasaan nama gowwaa dubbii baay’inaan beekama;”… “Abjuu baay’ee fi dubbii baay’ee keessa wanta waa’ee hin baafne baay’eetu jira, ati garuu Waaqayyoon sodaadhu!” — Lal. 5:3,7

N) Hamii

Namoonni kun odeeffannoo dhaga’an irratti hundaa’uun waan himataman mirkaneessuuf gaa’ela dogoggoraa seenu.

O) Ulfa uumame:

Kunis yeroo namoonni lama ejja raawwatanii cubbuutti kufaniidha. Kanarraa ka’uun waan ulfaa’aniif qofa qophii gahaa tokko malee gaa’elatti seenu. Hiriyaa Gaaʼelaa Filachuu keessatti Wantoota nama Dogoggorsan baay’een jiraatanillee har’aaf kanumaan xumurra. Qabiyyee walfakkaataa dubbisaa!