Akkamitti Gammachuu Argachuu Dandeessan?

Amala Namoota Gammachuu qabanii 15 (Qorannoodhaan kan Deeggarame)

Akkamitti gammaduu akka dandeessan qorachuun, akkaataa namoota biroo ilaaluudhaan, achiis waan faayidaa qabu qofa fudhachuudhaan ilaaluun barbaachisummaa qabaata.

Waa’ee dhimmichaa caalaatti baruu fi hordofuudhaan waraqaawwan qorannoo kudhan hedduu irra darbee jira. — Gammachuun hojii fi jireenya keessatti mata duree akka ciminaatti fudhachuu qabnu waan ta’eef yeroo hunda kaka’umsaa fi hubannoo adamsuu irratti argama.

Armaan gaditti qo’annoowwan jajjabduu bira gahame isiniif dhiheessa.

 

1. Waa’ee ofiikee xiqqeessii yaadi! (Think of yourself less)

Kana jechuun of xiqqeessuu utuu hin taane, waa’ee ofii xiqqeesanii yaadudha. Maal jechuudha?

Jechoota yaadaan guutaman C.S. Lewis irraa, garuu gammachuu jireenya dhugaa wajjin wal qixa? Ofitti amanamummaan keenya xiqqoo mata duree gowwoomsaa dha. Sababiin isaas qorannoon ammaa ofitti amanamummaa irratti godhame suuraa baay’ee wal hin simne waan dibu qaba. Ofitti amanamummaan ol’aanaan gammachuu wajjin kan walqabatu ta’uun isaa hin oolu. Garuu ego wajjin rakkoolee biroo uumuu danda’a.

Fakkeenyaaf, qorannoon adda addaa akka agarsiisutti ofitti amanamummaan milkaa’ina alaatiin hidhamee jiru balaa jijjiiramaa ta’uu danda’a. Barattoonni tokko tokko ofitti amanamummaa isaanii qabxii isaaniitti hidhan yeroo xalayaa fudhatama argatan (grade school) guddina xixiqqoo mudataniiru. Garuu yeroo fudhatama dhaban ofitti amanamummaan isaanii gadi bu’iinsa hamaa ta’e.

Dhugumatti, namoota ofitti amanamummaa isaanii milkaa’ina hojii fi bifa hojii irratti hundaa’aniif argannoon walfakkaataan gabaafameera. Faallaa kanaatiin, warri ofitti amanamummaa isaanii akka ciminaatti kaka’umsa alaa wajjin hin hidhanne, wantoota isaan mudataniif miira “roller coaster” xiqqaa qabaachuu barbaadu. Akka waliigalaattis kanarraa kan ka’e gammachuu guddaa qabu.

Tarii balaan ofitti amanamummaa olaanaa baay’ee haxxummaa qabu, milkaa’ina barbaaduu irratti kufaatii irraa fagaachuu irratti xiyyeeffachuutti geessuu danda’a. Kunis yaada ofitti amanamummaa of-danda’uudhaan “eeguu” waan ta’eef namni tokko gonkumaa akka kufaatiitti akka hin ilaalamne uumuu danda’a.

(“Eeyyee, kufaa ta’uun koo homaa miti, sababiin isaas ani yaalu nan ka’a…”)

C.S. Lewis — don’t think less of yourself as a person, but think of yourself less, focusing more on betterment of yourself for the sake of those around you, rather than for your own ego.

Jecha C.S. Lewis irratti hundaa’uun ilaali! — akka nama tokkootti gadi of xiqqeessitee hin yaadin, garuu waa’ee kee xiqqeessii yaadi!

2. Busy ta’i, garuu hin ariifatin! (Be Busy, but Not Rushed)

Hojjechuu caalaa Dubbachuun salphaadha mitiiree?

Dhugaadha, sababiin isaas qorannoon kun miira “ariitii” ta’uun dhiphinaafi gammachuu dhabuu karaa tokkoon akka ta’e kan agarsiisu ta’us, namoonni xiqqaachaa dhufan meeshaa gammachuu sana kan hojiin itti baay’achuu qofa argachuu akka danda’anis ni hubata.

Baay’ee oomishaa ta’uun nama gammachuu akka argatu gochuun waan ajaa’ibaa fakkaata. Garuu qorannoon akka agarsiisutti yeroon bilisaa madaalawaa ta’e furtuudha. Sababiin isaas garmalee nuffisiisaa ta’uun ba’aa ta’uu waan danda’uuf. Jireenya oomishaa saffisa mijataa ta’een jiraachuuf carraaquu.

Yeroo baay’ee madaallii kana argachuu keessatti, akkamitti wantoota “lakki” akka jettu baruu qabda.

Derek Sivers wantoota ati dirqama hin qabneef seera qaba: yookaan “Hell Yeah!” yookiin “Lakki” salphaadha. Kunis, carraan tokko yoo saanii kee irratti dhufe (akkasumas hamma damee baaftetti wantootni baay’ee ta’u), yookaan yaadicha irratti gung-ho ta’uu qabda, yookaan immoo ‘lakki’ jechuu si barbaachisa.

3. Hariiroo Dhiyoo 5 Qabaadhu! (Have 5 Close Relationships)

Hariiroon tarii waan hunda caalaa barbaachisaa ta’uu danda’a (utuu hin guddifne) jireenya jiraatanitti gammachuu qabaachuuf.

Ani akkaataa leenjii jireenya keetii sitti himuu koo miti. Qorannoolee dachaa jireenya kee keessatti garee namoota dhiyoo qabaachuun umurii guutuu si gammachiisuu akka danda’u agarsiisan waanan argeef sitti hima. (Akkasumas yeroo dheeraa gammachuu fi itti quufinsaan jiraachuuf si gargaaruu danda’a).

Lakkoofsi yeroo baay’ee falmisiisaa ta’a, garuu waa’ee xixiqqoo irratti falmuu utuu hin taane waa’ee barumsa waliigalaa akka ta’e yaadadhu. Mata duree xiqqaa kanaaf 5 kanan filadhes giddu galeessa gadi aanaa waan fakkaatuuf, akkuma kitaabota akka Finding Flow: The Psychology of Engagement keessatti tarreeffaman.

Qorannoon biyyoolessaa akka agarsiisutti namni tokko hiriyyoota shanii (5) fi isaa ol rakkoolee barbaachisoo ta’an irratti mari’achuu danda’uu qaba yeroo jedhu, carraan ‘baay’ee gammadeera’ jechuu isaa dhibbeentaa 60n akka ta’u ibseera.

Hiriyoonni baay’een gammachuu akka qabaatan ragaa dirqisiisaa hanga ammaatti hin argine, sababiin isaas hundumaafuu, qulqullinni namoota jireenya kee keessa jiranii hunda caalaa barbaachisaa dha. Hiriyyoonni baay’een akka jiran beekamtii kennuu qofa mirkaneessi, akkasumas geengoo xiqqaa qabaachuun nama gammachuu qabu si gochuu keessatti karaa dheeraa deemuu danda’a.

4. Hariiroo kee irratti dursii hojjedhu! (Be proactive about your relationships)

Kun hariiroo hundaaf ni hojjeta. Garuu keessumaa kan kee isa guddaa wajjin. Hariiroon hedduun (keessumaa gaa’elli) yeroon darbaa deemuun akka gadi bu’u ragaaleen hedduudha.

Kanaafuu Maal Gochuu Dandeessa?

Yunivarsiitii Noorz Weestar irraa qorannoo hawwataa tokko tokko kan madaallii “21 minutes” (qorannoo akaadaamii ta’e) hariiroo irratti fayyadamuun gorsa kennu argadheera.

Qorannoon kun gaa’ela irratti kan xiyyeeffate yoo ta’u, anaaf wantoota gurguddoo fudhachuu danda’an keessaa tokko caalaatti akka addunyaatti hojiirra oolchuun ni danda’ama:

Qaamni sadaffaan giddu galeessa hin taane hariiroo keessan dhiheenya kana akkamitti ilaala?

Yeroo baay’ee hariiroon tokko yoo autopilot irratti gadhiifte akka dhadhaa ta’uu danda’a. Gammachuudhaaf wanti hiriyaa dhiyoo dhabuu caalaa hamaa ta’e hin jiru.

Barreeffamoota irraa argannoowwan biroo muraasni kunooti:

Yeroo hunda hiriyoota gaarii wajjin walitti dhufeenya uumuu. Wantoota gaarii jireenya isaanii keessatti argaman kabaju; dhaggeeffachuu, dammaqinaa fi ijaarsa qabuun akka beekan gochuu! (Jechuunis, “dhaga’uun waan guddaadha!” jechuu qofa miti). Qorannoon akka agarsiisutti namoonni ofii isaanii haasa’uu fi waa’ee ofii isaanii dubbachuu dhaga’uu jaallatu. Kanaaf haa haasa’an.

Of kunuunsuun namoota biroo kunuunsuu irraa adda. Haala kanaan of fooyyessuuf waliif of kennuu keessan lamaan keessan iyyuu faayidaa qaba.

As Jim Rohn would say:

The greatest gift you can give somebody is your own personal development. I used to say, ‘If you will take care of me, I will take care of you.’ Now I say, ‘I will take care of me for you, if you will take care of you for me.’

Akkuma Jim Rohn jedhu:

Kennaan guddaan nama tokkoof kennuu dandeessu guddina dhuunfaa mataa keetii ti. Duraan akkas jedha ‘yoo anaaf ofeeggatte, ani siif of nan eeggadha.’ Amma garuu ‘ani siif of nan eeggadha, yoo ati anaaf of eeggatte’ jedha.

5. Dubbii xiqqaa irra darbuu (Move beyond the small talk)

Sammuun gurguddoon yaadota irratti mari’atu; sammuu giddu galeessi taateewwan irratti mari’atu; sammuu xixiqqoon namoota irratti mari’atu.

Caqasni Eleenor Roozvelt kun namoota hedduu biratti marsaa feesbuukii irratti akkaan beekamu akka ta’e ni yaadatama. Garuu dhugaan isaa akkamidha?

Akka qorannoon tokko ibsutti, haasaa xixiqqoodhaan, sammuu kee tilmaamuun, dhugumatti gammachuu kee gufachiisuu dandaʼa.

Dhugaa dubbachuuf, qorattoonni kun haasa’a xixiqqoo haasawa hawaasummaa keessatti sirreessuuf barbaachisaa ta’uun isaa ifaadha. Keessumaa namoota haaraa beekan waliin dubbiilee akka (“Nice to meet you, siin walarguu kootti nan gammada.”) tti fayyadamu.

Haataʼu malee, yeroo dheeraadhaaf jireenyi gammachuu qabu, haasaʼa yeroo dheeraa fi yaadaan guutame gochuudhaaf, haasaʼa salphaa taʼe irraa fagaata.

Walumaagalatti, namoota biroo wajjin haasa’uun gammachuu keenyaaf waan gaarii ta’us, yeroo hunda haasofni sun gubbaa irraa yeroo ta’u garuu gatii fudhachuu barbaachisa.

Hammi haasawa xixiqqoo gammachuu wajjin haala hamaadhaan walqabatee ture. Hammi dubbii qabatamaa gammachuu wajjin walitti dhufeenya gaarii qaba ture. Kanaafuu, namoonni gammadoo ta’an namoota biroo wajjin hawaasummaan kan bobba’an yoo ta’u, kaadhimummaan kun dhimmoota qabiyyee (substance) kan of keessaa qabudha. Yeroo baay’ee haasawa gadi fagoon kan nuti hiriyoota dhihoo fi maatiidhaaf qabnu yoo ta’u, kunis ammas hariiroon dhiyoo gammachuu keenyaaf maaliif baay’ee barbaachisaa akka ta’e ibsa.

6. Of wal’aanuu (Treat yourself)

Qoosaa waa’ee “of wal’aanuu cinaatti dhiifnee, kan nama ajaa’ibu, qorannoon kun akka agarsiisutti dhugaadhaan gammachuu argachuuf karaa irratti injifannoo xixiqqoo qabaachuu akka qabdu — dameewwan adda addaa hedduu keessatti, gammachuun cimina muuxannoowwan bu’a qabeessa gaarii namootaa caalaa irra deddeebi’uu wajjin ciminaan walqabatee jira.

Kunis qorannoowwan hedduu SWLS (Satisfied With Life Scale) ilaallataniin kan mirkanaa’u yoo ta’u, kunis gammachuuwwan xixiqqoo yeroo hunda argatan kanneen gurguddoo muraasa caalaa gammachuu irratti dhiibbaa guddaa akka qaban agarsiisa. Tarii kanaafi ta’uu danda’a yeroo baay’ee waan amma barbaannu waan booda barbaannuuf yeroo biraatti dabarsuun kan ulfaatu, kanaaf kiyyoo asitti jiru irraa of eeggadhaa! Bu’aa ba’iin cimaan argamuu qabu yeroo baay’ee guyyaa guyyaan gammachuu guddaa argamsiisa. (guddina sadarkaa argachuuf cimanii hojjechuu, daldala milkaa’aa jalqabuuf, badhaasa mo’achuu, boca gaarii qabaachuu fi kan kana fakkaatan) fida.

Kitaaba xiin-sammuu keessatti kutaalee qoosaa ani gufadhe keessaa tokko isa ta’e keessatti, gufuun gammachuu qorannoo namoonni gammadoo ta’an ji’oota 12 darban keessatti yeroo baay’ee hiriyaa saalqunnamtii 1 qofa maaliif akka qaban agarsiisu irraa kutaa kana qoodeera:

Namoonni hiriyaa gaaʼelaa tokko qaban namoota baayʼee qaban caalaa maaliif gammadu? Sababni tokko hiriyoonni hedduun darbee darbee kan nama gammachiisan taʼus, hiriyyoonni idilee yeroo hunda kan nama gammachiisan taʼuu isaaniiti. Torban lamatti al tokko konkolaataa gammachuudhaan deemuun waggaa waggaan roolaar koostariin (roller coaster) yaabbachuu caalaa gaarii taʼuu dandaʼa.

Ifatti xiqqoo wal’aansoo fi walsimachuun yeroo ammaa gammachuu keetif karaa dheeraa deemuu akka danda’u yeroo ati galma kee gurguddoof karoora baastu.

7. Bashannana karoorfadhu, muuxannoodhaaf maallaqa baasi! (Plan fun and spend money on experiences)

Yeroo hunda ofumaan bashannanni waan gaarii ta’us, qorannoon hawwataa adda addaa akka agarsiisutti yeroo baay’ee bashannana kana kan dabalu karoora sochiiwwan gara fuula duraa ta’uu isaati.

Akka barreeffamoota ani dubbisetti, muuxannoowwan sababoota armaan gadii 5n walqabata:

1. Muuxannoon yeroon fooyya’a: muuxannoon guddaan akka wayinii gaarii dulloomuu barbaada. Muuxannoowwan waggootaaf turuu fi qoodamuu danda’u.

2. Namoonni muuxannoo yeroo baay’ee irra deebi’anii ilaalu: Qabxii armaan olii waliin wal-cinaa deemuun, qorannoon akka agarsiisutti muuxannoowwan yeroo baay’ee yaadatamuu barbaadu.

3. Muuxannoon caalaatti adda: Waan barbaadde dubbadhu, garuu namoonni of wal bira qabuu ni jaallatu. Yoo danda’anis adda ba’uu filatu. Yeroo baay’ee bittaan baay’ee waan baay’ateef, qorattoonni waan bitannu namoota biroo wajjin wal bira qabuuf carraan keenya guddaa akka ta’e hubatu. (Kun immoo gaabbii bituu fiduu danda’a). Garuu muuxannoowwan yeroo hundumaa xiqqoo marsaa addaa isaaniif waan qabaniif, wal bira qabuuf carraan keenya baay’ee xiqqaadha. Akkasumas salphaatti akkuma jiranitti itti gammaduu, uumama addaa isaaniitti gammaduudhaan.

4. Muuxannootti suuta jennee madaqna: Qorannoon fayyadamtootaa akka agarsiisutti sababni biraa muuxannoon baay’ee sodaachisaa nutti mul’atu sammuu keenya barachuuf yeroo dheeraa fudhachuu isaati. Agarsiisa/irbaata/fedhii/boqonnaa guddaa irraa deebi’uun dhuguma humni sitti dhaga’amee beekaa?

Meeshaan bitame tokko yeroo dheeraadhaaf akka si gammachiisu gochuun isaa xiqqaadha. Kunis bittaa meeshaalee wajjin haala gaariin madaquu waan dandeenyuuf.

5. Muuxannoon hawaasummaadha: Ilmi namaa bineensota hawaasummaati. Kun dhugaadha. Yeroo baay’ee kophaatti hidhamuun dhugaa dhiibbaa hamaa sammuu irratti fiduu danda’u irraa kan ka’e adabbii “gara jabeessaa fi barame” jedhamee akka ramadamu beektuu? Muuxannoon mana keenya keessaa nu baasa (biyyoota tokko tokko keessatti weerara) yeroo tokko tokko immoo naannoo mijataa keenya keessaa nu baasa, kunis karaa ajaa’ibaa amala ajjeesuudha.

9. Dinqisiifannaa hamma tokko argisiisi! (Show some appreciation)

Xin-sammuun yeroo hunda waan dhaga’uu barbaannu nutti hin himu. Kanaaf hojiin gaariin tokko faayidaa dhuunfaa guddaa wajjin yeroo hiriiru namatti tola.

Qorannoon nama tokkoof (yookiin waan qabduuf illee) galata agarsiisuudhaan gammachuu sadarkaa mul’atuun akkamitti akka guddisu agarsiisu kana argachuun koo na gammachiise. Qorattoonni 25% jedhu, garuu ammas, nuti minutiae irratti falmaa jirra, wanti guddaan hojjete ta’uu isaati.

Kun haala qabatamaa taʼeen akkamitti hojiirra ooluu dandaʼa taʼus?

Qorannoon biraa yaadannoo galateeffannaa (yookiin xalayaa bareedaa qofa) barreessuun gammachuu fi itti quufinsa jireenyaa guddisuuf mala bu’a qabeessa ta’uu isaa ibseera. Kanaafis faayidaan fringe baay’eedha — namoonni kana booda yaadannoo harkaan barreeffame baay’ee argachuun isaanii yeroo muraasa, kanaaf karaa barreeffamaa “thnx” tokko irratti adda ba’u.

Xalayaaleen harkaan barreeffamanis adeemsa wal-faana jalqabuuf karaa gaarii dha. Dinqisiifannaa garaadhaa nama tokkoof qabdu irraa kan ka’e erguu qabda ta’us, networking dhugaa (gosa kaardii daldalaa slimy miti) namoota gargaaruu fi akka isaan siif barbaachisan beeksisuu akka ta’e yaadadhu.

10. Namoota Kaan Keessatti Gammachuu Ilaaluu; Inni kun dhuguma nama hawwata ture. (Observe Happiness in others; this one was really interesting)

Irra caalaan keenya nuti karaa adda ta’e jennee yaaduu ni jaallanna. Garuu yeroo tokko tokko wantootni sababa qabaniif jaallatamaadha. Dhugaa dubbachuuf, qorannoon akka agarsiisutti, muuxannoo tokkotti hammam akka gammadnu tilmaamuuf karaan hundarra gaariin, namni biraa hammam akka itti gammade ilaaluudha.

Qorannoon tokko qorattoonni akka agarsiisanitti dubartoonni sadarkaa dubartoonni kanaan duraa dhiisan dubbisuudhaan guyyaa saffisaa irratti hammam akka bashannanan tilmaamuun sirrii ta’uu dhabuu isaanii hir’isuu danda’aniiru. Kana jechuun, waa’ee muuxannoo nama biraa barachuun, nutis akkasuma itti gammadnu yoo ta’e keessoo keenyaan madaaluuf karaa baay’ee fooyya’aa ta’edha.

 11. Ilaalcha Kee Jijjiiri! (Change Your Perspective)

Qorannoon tokko qorattoonni gochi salphaan wantoota gaarii guyyaa sana raawwataman 3 tarreessuun (hammam xiqqaa ta’us) gammachuu akka dabaluu fi mallattoolee dhiphina sammuu akka hir’isan argan.

Kana malees, bakka nama biraa of kaa’uun (fi ilaalcha abdii kutannaa irraa fagaachuun) dhuguma haala kee irratti miira gaarii akka sitti dhaga’amu gochuu danda’a. Tarii hunda caalaa kan nama hawwatu, jijjiiramni ilaalchaa gammachuu waliigalaa kee irratti dhiibbaa guddaa geessisuu dandaʼa.

Yeroo baay’ee “wanti hamaan” sammuu keenya keessatti waan gaarii akka caalu beekamaadha, kanaaf ogeeyyiin xiin-sammuu akka Timothy Wilson jijjiiramni ilaalchaa yeroo yeroon itti ulfaatu akkamitti akka nu gargaaruu danda’u yaada dhiyeessan:

“…barattoonni rakkoo barnootaa isaanii kolleejjii keessatti kutuu hin danda’an jedhanii amanu irraa kaasee hanga ilaalcha funyoo barachuu qofa barbaachisa jedhutti akka irra deebi’anii hiikan kakaasne. Barattoonni kaka’umsa kana argatan — garee to’annoo hin arganne waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu — waggaa itti aanutti qabxii fooyya’aa kan argatan yoo ta’u, carraan barnoota addaan kutuu xiqqaadha.

Kanaafuu yeroo itti aanutti gorsa ofitti amanuu fi waan qabdu dinqisiifachuu akka qabdu yeroo dhageesse, akka fakkaatutti kan gubbaa irraa kan mul’atu akka hin taane beeki.

12. Ogummaa Filachuu; (Pick a Skill; Master It)

Waan kamiyyuu irratti olaantummaa qabaachuun dandeettii kee waan hunda keessatti dabala.

Akkuma ta’etti, yeroo hunda cimina mallattoo kee irratti bobba’uun (jechi saayikoloojii pozaatiivii isa hunda caalaa stereotypical ta’e mitii?) karaa gaarii waa’ee ofii keetii miira gaarii sitti dhaga’amuudha.

Dheeraa fi gabaabaan isaa waan itti caaltu argachuu qabda, hamma dandeessutti hojjechuu qabda.

Ani beeka, kun tarree kana irratti kanneen baay’ee waliigalaa ta’an keessaa tokko, garuu dhiirotaa fi dubartoota haaromsaaf akka nyaata yaada tokko tokkootti akka tajaajilu abdiin qaba — ammas waan baay’ee keessatti dabble gochuu akka dandeessu beekamaadha, garuu ogummaa/hojii/ga’umsa tokkoof yeroo gahaa ogummaaf kennuudhaan mataa isaatiin muuxannoo addaa hayyamuu danda’a.

Akkasumas qorannoon kun ogummaa tokko qabachuun akkuma ati yaaddu dhiphina sitti fiduu akka danda’u akka ibse beekuu qabda. Qorattoonni adeemsi waan tokko irratti ga’umsa qabaachuu bifa dhiphinaatiin namoota irratti miidhaa geessisullee, hirmaattonni sochiiwwan walfakkaatan kunniin guyyaa isaanii akka waliigalaatti of duuba deebi’anii yeroo ilaalan gammachuu fi quufa akka itti dhaga’amu akka taasisan gabaasan.

13. Kaayyoo Olka’aa (Aim High)

Dhiheenya kana kitaaba Gammachuu Injinariingii jedhu irraa odeeffannoo hawwataa ta’e tokkon arge:

Qorannoo isaa keessatti, ogeessi xiin-sammuu Jonathan Freedman namoonni dandeettii kaayyoo ofii isaaniif kaa’uu qaban – yeroo gabaabaas ta’e yeroo dheeraa – gammachuu akka qaban dubbateera.

Qorannoo dabalataa (asitti fi asitti) argannoo kana kan deeggaru fakkaatu dubbiseera: galmi dhuguma miira hiika, kallattii fi xiyyeeffannoo jireenyatti kan dabalu fakkaata, kunis yoo waan yeroo ammaa kana carraaqqii gochaa jirru hin qabaanne salphaatti kan hin jirre ta’uu danda’a (“Jireenyi imala malee bakka itti geessan miti,” akkas jechuudhaan).

Qorannoon ogeessa xiin-sammuu Riichaard Deevidsan akkasumas galma qabatamaa tokko irratti guddina gochuun miira gaarii kakaasuu qofa osoo hin taane, sodaa fi dhiphina (kan kilinikaa hin taane) dabalatee miira gadhee ofirraa ittisuu akka danda’us yaada kenna.

Akka qorannoon biraa ibsutti, qorattoonni galma guddaa kaa’uun namoota gammachiisuu akka danda’u hubataniiru. Garmalee darbuu hin qabdu (sadarkaa tiriliyoonaa, kana haa goonu), garuu galmi guddaan yeroo baay’ee jalqaba irratti namoota akka socho’an gochuuf qaama barbaachisaa ta’uu beeki.

14. Sochii Qaamaa Gochuu (Exercise)

Kan kanaaf mata duree verbose hin qabu sababiin isaas irra naanna’uun waan hin jirreef. Sochii qaamaa hammam akka jibbitu na hin dhibu, faayidaan isaa baay’ee waan ta’eef (qaamaa fi sammuudhaan) yeroo hunda bifa tokkoon hojjechuu qabda.

Tuullaa kana irratti dabaluudhaaf, qorannoon akka agarsiisutti sochiin qaamaa miira gaarii sitti dhaga’amuu, humna kee dabaluu fi dhiphina hir’isuuf tooftaa mirkanaa’e ta’uu isaati. Akkasumas yeroo ammaa sochii qaamaa yoo hin goone har’a jalqabuu akka qabdu mirkaneessuuf, qorannoon tokko sochii qaamaa qofaan hirmaattotaaf suuraan ofii akkamitti akka fooyya’e (yeroo bocni qaamaa hin jijjiiramnettillee) agarsiise.

Eeyyee, sochii qaamaa jalqabuun jalqaba irratti xuuxuu danda’a, garuu sochii qaamaa daqiiqaa 7n tarkaanfii jalqabaa fudhachuun illee gahaa ta’uu danda’a — qorannoon akka agarsiisutti daqiiqaa 7 qofaaf sochii qaamaa cimaa ta’e faayidaa fayyaa hedduu dhiyeessuu danda’a.

Kana qofa utuu hin taane, warri reefuu jalqaban yeroo baayyee gammachuu guddaa argatu:

Endorphins gadi lakkifamuun bu’aa araada kan qabu yoo ta’u, yeroon darbaa deemuun sadarkaa gammachuu walfakkaatu argachuuf sochii qaamaa dabalataa barbaachisa.

Warra hafaniif? Hojii idilee jijjiiruu fi sochii qaamaa amala keenya isa idilee keessaa tokko gochuun gammachuu waaraa argachuuf furtuudha. Akkasumas, ka’umsa du’e, baay’ee baay’ee ka’umsa du’e.

15. Yeroon Hin Siqinaa! (Don’t Let Time Slip Away)

Inni kun xiqqoo saayinsii xiqqaadha. Garuu tarree kana keessatti kanneen barbaachisoo ta’an keessaa tokko jedheen madaala. (Inni guddaan hariiroo cimaa eeguudha, tokkollee hin jiru).

Qorannoon maqaa gaarii hin qabne Top 5 Regrets of the Dying irratti godhame yoo argitan, gaabbiin lakkoofsa tokkoo abjuu ofii dhugaa ta’uu dhabuu akka ture ni yaadattu:

Kun gaabbii hunda caalaa ture. Namoonni jireenyi isaanii xumuramuutti akka jiru hubatanii sirriitti of duuba deebi’anii yeroo ilaalan abjuun meeqa akka hin dhugoomne hubachuun salphaadha. Namoonni baay’een abjuu isaanii walakkaa illee hin kabajne. Filannoon isaan godhan, yookiin hin goone irraa kan ka’e ta’uu isaa utuu beekanii du’uu qabu turan. Fayyaan bilisummaa baayyee muraasni dhugoomsu fida, hanga kana booda hin qabnetti.

Tarii asitti dammaqiinsa guddaan namoonni kun kun akka ta’u hin yaadne ta’uu danda’a-guyyaa tokko isa itti aanutti makamee, “gaaf tokko” darbee, waamichi abjuu murtaa’e tokko hordofuuf godhame deebii argata.