Wantoota Namoonni Barachuuf Barfatan

Wantoota namoonni barachuuf barfatan keessaa gurguddoo kudhan maal akka ta’an akka armaan gadiitti waliin ilaaluu dandeenya.

1. Wanti hundinuu yeroodhaaf

Addunyaa irra jiraannu kana irra wanti yeroon hin dabarsine hin jiru. Yeroon isaa yommuu gahutti wanti hundinuu in darba.

2. Jireenyi sodaa miti

Namoonni baay’een hiika jireenyaaf yommuu laatan “jireenyi qaaliidha yookiin jireenyi baay’ee sodaachisaadha” jechuun jijjiiramaaf kallattii fi karoora dhabanii sodaa keessa of galchu. Jireenyi garuu sodaa miti. Haala kamiyyuu jijjiiranii jiraachuuf dandeettii fi ogummaan namni bira gahuu hin dandeenye hin jiru.

3. Maatiin hiriyoota caalaa gahee taphatu

Murtoon dargaggoonni dabarsan bu’aa muuxannoo fi amala maatii fi hiriyoota isaanii irraa fudhatan irraa kan madde yoo ta’ellee dhiibbaa guddaan jireenya isaanii keessatti uumame maatii wajjin walqabsiisuun ni danda’ama. Bu’aan kun dandeettii isaan waan baay’ee isaaniif mijatu adda baasanii fi taateewwan jireenya isaanii kan akka filannoo mana barumsaaf karoorfachuu isaanii keessatti mul’achuu danda’udha. Gaheen maatii nama sanaaf naannoo nageenya qabu uumuu utuu hin taane waan gaarii fi waan gaarii hin taane adda baasuu akka baratan gargaaruudha. Maatiin yeroo baay’ee muuxannoo jireenya isaanii sadarkaa adda addaatti qooduun kana akka oduu duriitti akka fayyadaman gargaara.

Fakkeenyaaf, gatiin qarshii fi qusannaan jireenya isaanii guutuu isaan gargaara. Gosti barumsa naamusaa kun kan baratamuu danda’u mana keessatti malee alatti miti. Dabalataanis, muuxannoo maatii irraa barachuun dargaggoonni booda irra ogummaa tokko irratti akka xiyyeeffatanii fi dandeettii bifa hojii murtaa’e tokko irratti akka qabaatan gargaara. Kanaaf gaheen maatii amala dargaggootaa bocuu keessatti qabu hundee gadi fagoo akka qabu hubachuun ni danda’a. Gosti filannoo isaan hojii ogummaa fi gatii naamusaa keessatti godhan namoota sirriitti isaan beekan waliin mana keessatti baratamuu kanneen danda’aniidha.

4. Aariin yeroo hunda sodaa dha.

Aariin yookiin mufannaan yeroo baay’ee sodaa waan tokkoo qabaachuu irraa kan maddudha.

5. Jireenyi lafarraa kan bara baraa miti.

Jireenyi lafarraa bara baraan miti, kanaaf carraa jalqabaa fudhadhu, isa lammaffaa hin eegin! Sababni isaas yeroo tokko tokko, carraan lammaffaa hin jiru! Yoo dogoggora ta’ee argame immoo maaliif? Kuni haala jireenyaati. Garuu carraa jalqabaa waan hin fudhanne tokkoof carraa lammaffaa yoo hin arganne? Kuni dogoggora keeti.

6. Qisaasamni guddaan qisaasama tokkollee fudhachuu dhabuudha.

Yaadni qisaasa’ama fudhachuu dhiisuu, dhugaa dubbachuuf, qisaasama guddaadha, jalqaba irratti waan wal faallessu fakkaachuu danda’a. Baay’een keenya qisaasa’ama irraa akka fagaannu, akkasumas nageenyaa fi tasgabbiitti jiraachuu akka barbaannu barsiifna. Daandii gaarii ta’e hordofuun, daangaa murtaa’e keessatti milkaa’inaaf akka carraaqnu ni jajjabeeffamna. Haa ta’u malee, malleen aadaa kun kalaqa, argannoo fi carraa guddinaa jijjiiramaa ukkaamsuu danda’u.

7. Wantoonni hangas mara dhiibbaa hin qaban

Wantoonni hangas mara dhiibbaa hin qaban” jechuun haalli, taateewwan yookiin qabeenyi jireenya keessatti baay’ee barbaachisaa ta’uun garmalee dhiphachuu hin qabdu, ilaalcha jireenya keessatti dhugaadhaan barbaachisaa ta’e kan akka hariiroo, guddina dhuunfaa, irratti xiyyeeffachuuf dursa kennuu kan agarsiisudha akkasumas muuxannoowwan hiika qaban qabaachuudha.

8. Gammachuun filannoodha

Kallattii jireenya keenyaa murteessuuf guyyaa guyyaan filannoo qabna. Waan hundumaa filachuu kan hin dandeenye ta’us, wantoota irra caalan filachuu akka dandeenyu beekamaadha. Wantoota guyyaa tokko tokkoon filachuuf argannu keessaa tokko immoo yaada keenyadha. Gammachuu filachuu dandeenya, yookiin gadadoo taʼuu filachuu dandeenya. Dhugumayyuu akkas salphaadha. Amma dogoggoraan na hin hubatinaa, jireenyi dhuguma qormaata ta’uu akka danda’u nan hubadha. Akkasumas wantootni alaa yeroo tokko tokko dandeettii gammachuu filachuu keenya irratti dhiibbaa geessisu.

Yeroo tokko tokko immoo, gammachuun waan sababa hin qabne irraa eegamu fakkaachuu dandaʼa. Garuu, walumaagalatti, ganama yeroo kaanu filannoo qabna. Tokkoon tokkoon keenya akkamitti guyyaa sana akka fudhannu filachuu ni dandeenya. Yeroo hunda salphaa miti, garuu ganama dursee gammachuu filachuudhaan guyyaa sana ofitti simachuuf waan dandeenyu hunda gochuu dandeenya.

9. Nagaan gahee/shoora ati taphattedha

Shoorri yookiin gaheen nageenyaaf taphatamu, namni tokko haala tokko keessatti ofeeggannoo yookiin mala fudhatee, balaa yookiin qormaata, guddaa fiduu danda’u irraa fagaachuu jechuudha. Yeroo baay’ee namni sun carraa ija jabinaa qabaachuu yookiin carraa bu’aa fooyya’aa yookiin gammachiisaa ta’e argamsiisuu danda’u fudhachuu akka ta’e argisiisa.

10. Maallaqni Akka of taatu si taasisa. Kanaaf dhaqii fudhadhu.

Kitaabota keessaa irra caalaan isaanii mata dureen waliigalaa tokko yoo jiraate, “fedhii kee hordofuun” – yookiin waan hojjechuu jaallattu hojjechuun — jireenya keessatti hojii hunda caalaa barbaachisaa ta’ee irratti xiyyeeffachuu barbaachisu akka ta’edha. Akka yaada kanaatti hojiin jireenya kee jiraachuuf hojjettu walduraa duubaan kan raawwaattu qofa utuu hin taane wantoota baay’ee ati caalchiftee jaallattuu fi dhuguma irratti ga’umsa qabdu of keessatti qabachuu qaba. Garuu yeroo tokko tokko yaadni sun kana caalaa deema. Miira gaarii sitti dhaga’amuu fi namoota biroof gatii dabalataa kennuu qofa utuu hin taane, dhuma irratti maallaqa dabalataa argatta. Fedhii kee hordofi yaadni ni dhufa, maallaqnis ni si hordofa.

Walumaa galatti adeemsonni armaan olii kunniin wantoota namoonni barachuuf barfatan ta’ee namoonni gadi fageenyaan yaadolee kanneen irratti hojjete immoo milkaa’ina harka isaa keessa kan galfate ta’ee argama.