Yaadota Waa’ee Dhala Godhachuu fi Fayyaa Walhormaataa Cabsan

Yaadota Waa’ee Dhala Godhachuu fi Fayyaa Walhormaataa Cabsanii fi Dhugaalee jiran

Yeroo baay’ee dhala dhabuu fi fayyaan walhormaataa yaada dogoggoraa yookiin jechama fi sheekkootiin kan marfame yoo ta’u, kunis burjaajii, yaaddoo hin barbaachifnee fi carraa kunuunsa sirrii dhabuu fiduu danda’a. Odeeffannoon sirrii hin taane waa’ee dhala dhabuu murtoo namoonni waa’ee karoora maatii irratti godhan irratti dhiibbaa uumuu kan danda’u yoo ta’u, yeroo tokko tokko ammoo ulfa ga’uuf rakkina uumuuf gumaachuu danda’a. Waa’ee fayyaa walhormaataa filannoo odeeffannoo irratti hundaa’e gochuuf dhugaa fi asoosama adda baasuun barbaachisaa dha.

Barreeffama kana keessatti, sheekkoowwan baay’ee beekamoo ta’an tokko tokko kan dhalaa fi fayyaa walhormaataa ilaalchisee caccabsinee, namoota dhuunfaa fi hiriyoonni gaa’elaa imala dhala dhabuu isaanii akka qajeelchan gargaaruuf odeeffannoo sirrii, ragaa irratti hundaa’e ni kennina.

Yaada sobaa 1ffaa: “Rakkoon Dhala Dhabuu Dhimma Dubartii Qofa”

Dhugaa jiru: Dhala dhabuun itti gaafatamummaa waliinii hiriyoota gaa’elaa lamaan gidduutti taasifamuudha. Yeroo baayyee dubartoonni walxaxiinsa ovulation fi laguu irraa kan ka’e rakkoo dhala dhabuu wajjin kan walqabatan yoo ta’u, dhala dhabuun dhiiraa tilmaamaan %40-50 keessatti gahee guddaa qaba. Wantoonni akka lakkoofsa isparmii, sochii qaamaa fi morfoloojii dandeettii dhiirri tokko mucaa godhachuu irratti dhiibbaa uumuu danda’u. Kanaafuu, hiriyyoonni lamaan yeroo dhala dhabuun shakkamu madaalamuu qabu.

Waan Gochuu Dandeessu: Yoo ulfa baasuun si mudate, hiriyyoonni lamaan qorannoo dhala namaa gochuun barbaachisaa dha. Dhala dhiiraa xiinxala sanyii dhiiraatiin madaalamuu kan danda’u yoo ta’u, dhala dubartootaa ammoo qorannoo hormoonii, altiraasaawundii fi hordoffii ovulation madaaluun ni danda’ama.

Yaada 2ffaa: “Umurii 35 Booda Ulfaa’uu Hin Dandeessu”

Dhugaa jiru: Walumaagalatti dhala dhabuun umurii wajjin hir’achuun isaa dhugaa ta’us, keessumaa waggaa 35 booda, ulfi hin danda’amu jechuu miti. Dubartoonni umuriin isaanii waggaa 35 ol ta’e hedduun uumamaan ulfaa’uu fi ulfa fayya qabeessa ta’e ni argatu. Haa ta’u malee, wantootni umurii wajjin walqabatan kan akka qulqullina hanqaaquu hir’achuu fi kuufamni ovaarii gadi bu’uu ulfa baasuun caalaatti rakkisaa taasisuu danda’u. Carraan ulfi irraa bahuu fi rakkoo kiroomozoomii (akka Down syndrome) umurii wajjin akka dabalu beekuun barbaachisaadha.

Waan Gochuu Dandeessu: Yoo umuriin kee 35 ol ta’ee fi ulfa baasuuf yaalte, waa’ee filannoowwan kee ogeessa dhala dhabuu wajjin haasa’uun gaariidha. Wal’aansi dhala namaa kan akka in vitro fertilization (IVF) yookiin hanqaaquu qabbanaa’uu yoo ijoollee godhachuuf qophii hin taane garuu dhala kee gara fuulduraatti kunuunsuu yoo barbaadde ilaalamuu danda’a.

Yaada sobaa 3ffaa: “Yeroon marsaa laguu Sirnaan Hin Taane Ulfaa’uu Hin Dandeessu Jechuudha”

Dhugaa jiru: Laguun yeroo sirrii hin taane ovulation tilmaamuun rakkisaa ta’uu danda’a, garuu ulfi hin danda’amu jechuu miti. Dubartoonni marsaan isaanii sirrii hin taane hedduun sababa ovulation tilmaamuun hin danda’amneef ulfa ta’uuf yeroo dheeraa fudhachuu danda’us uumamaan ulfaa’uu danda’u. Haalli akka polycystic ovary syndrome (PCOS) yookiin dhibee taayirooyidii marsaa laguu sirrii hin taane fiduu danda’a. Garuu haalli kun yaalamuu danda’a.

Waan Gochuu Dandeessu: Yoo marsaa sirrii hin taane qabaattan, malawwan akka hordoffii ho’a qaamaa bu’uuraa yookiin kitoota tilmaama ovulation hordofuun yeroo daa’imaaf yaaluun gaarii ta’e murteessuuf isin gargaaruu danda’a. Akkasumas, ogeessa eegumsa fayyaa mariisisuun haalawwan bu’uuraa dhala kee irratti dhiibbaa geessisuu danda’an kamiyyuu adda baasuu fi marsaa kee to’achuuf yaala dhiyeessuu danda’a.

Yaada sobaa 4ffaa: “Ulfaa’uuf Guyyoota Ovulation Sirritti Qunnamtii Saalaa Raawwachuu Qabda”

Dhugaa jiru: Yeroon walqunnamtii saalaa naannoo ovulation carraa ulfaa’uu kee dabaluu danda’us, guyyaa sirrii ovulation saalqunnamtii raawwachuun barbaachisaa miti. Isparmiin ujummoo walhormaataa dubartootaa keessa hanga guyyaa shanii jiraachuu kan danda’u yoo ta’u, hanqaaquun erga ovulation booda gara sa’aatii 12-24 qofa jiraata. Kana jechuun guyyoota muraasa dura yookiin guyyaa ovulation dura walqunnamtii saalaa raawwachuun ammallee ulfa fiduu danda’a.

Waan Gochuu Dandeessu: Carraa ulfa ta’uu kee akka gaariitti fayyadamuuf, marsaa kee guutuu, keessumaa yeroo foddaa dhala namaa (guyyoota shanan ovulation fi guyyaa ovulation mataa isaa) yeroo hunda, of eeggannoo malee walqunnamtii saalaa raawwachuuf kaayyeffadhu. Ovulation hordofuun yeroo baay’ee dhala godhattu caalaatti hubachuuf si gargaaruu danda’a.

Yaada sobaa 5ffaa: “Dhala dhabuun Hiriyoonni gaa’elaa Ijoollee godhachuuf Yeroo dheeraa Eegan Qofa mudata.”

Dhugaa jiru: Dhala dhabuun namoota yoom ijoollee godhachuuf murteessan qofa utuu hin taane namoota umurii fi haala adda addaa qaban hunda miidhuu dandaʼa. Umuriin dhala irratti dhiibbaa kan geessisu ta’us, jeneetikii, haala fayyaa, filannoo akkaataa jireenyaa fi sababoota naannoo dabalatee wantootni biroo dhala dhabuudhaaf gumaachuu danda’u. Dubartoonni umuriin isaanii waggaa 20 fi jalqaba waggaa 30 keessa jiranis haalawwan akka PCOS, endometriosis, yookiin ujummoo fallopian cufame irraa kan ka’e rakkoo dhala dhabuu isaan mudachuu danda’a.

Waan Gochuu Dandeessu: Yoo waa’ee dhala kee si yaaddesse, umurii kamiyyuu osoo hin ilaalin madaallii bu’uuraa argachuun barbaachisaa dha. Gidduu seenuun dafanii dhimmoota ta’uu danda’an adda baasuu fi carraa ulfa milkaa’aa fooyyessuuf gargaaruu danda’a. Namoota dhuunfaa dargaggoota ta’aniif illee.

Yaada sobaa 6ffaa: “Ji’oota Muraasa Booda yoo hin ulfoofne Dogoggora.”

Dhugaa jiru: Hiriyoonni gaa’elaa baay’een waggaa jalqabaa yaalanii keessatti uumamaan ulfa ta’u, garuu ulfi yeroo fudhachuu akka danda’u yaadachuun barbaachisaadha. Giddu galeessaan hiriyoonni gaa’elaa fayyaa ta’an ji’a ji’aan carraa ulfaa’uu %20-25 qabu. Wantoonni akka dhiphina, akkaataa jireenyaa fi irra deddeebiin walqunnamtii saalaa yeroo kana irratti dhiibbaa uumuu danda’u.

Waan Gochuu Dandeessu: Waggaa tokkoo gadi (yookiin yoo umuriin kee 35 ol ta’e ji’a jaha) ulfa baasuuf yaaltee yoo hin milkoofne, yeroo baay’ee dhimma yaaddoo hin ta’u. Haa ta’u malee, yeroo kana booda yoo rakkoon si mudate ogeessa dhala dhabuu ilaaluun gaariidha. Dhala dhabuun yaalamuu kan danda’u yoo ta’u, dafanii ilaalamuun carraa milkaa’ina fooyyessuu danda’a.

Yaada 7ffaa: “Jijjiiramni Akkaataa Jireenyaa Dhala irratti Dhiibbaa Hin Qabu”

Dhugaa jiru: Wantoonni akkaataa jireenyaa kan akka nyaata, sochii qaamaa, tamboo xuuxuu, dhugaatii alkoolii dhuguu fi dhiphinni dhala namaa irratti dhiibbaa guddaa geessisuu dandaʼu. Ulfaatina qaamaa fayya qabeessa ta’e qabaachuu, nyaata madaalawaa nyaachuu, dhiphina hir’isuu fi tamboo xuuxuu fi alkoolii garmalee dhuguu irraa fagaachuun carraa ulfaa kee fooyyessuu danda’a. Dhiirota irratti wantootni akka ho’aaf saaxilamuu (fakkeenyaaf, yeroo baay’ee bishaan ho’aa yookiin saamunaa) qulqullina isparmii irratti dhiibbaa hamaa geessisuu danda’u.

Waan Gochuu Dandeessu: Hiriyoonni gaa’elaa lamaan isaanii iyyuu dhala qabaachuuf akka gaariitti jireenya fayya qabeessa ta’e qabaachuu qabu. Dubartoonni ulfaatina qaamaa (BMI) fayya qabeessa ta’e eeguu fi sochii qaamaa yeroo hunda gochuuf kaayyeffachuu qabu. Dhiironni nyaata soorata baay’ee qabu nyaachuu, dhiphina hir’isuu fi amala miidhaa geessisu kan akka tamboo xuuxuu fi garmalee dhuguu irraa fagaachuudhaan qulqullina isparmii fooyyessuu danda’u.

Yaada sobaa 8ffaa: “Yaaliin Dhala dhabuu Dubartoota Uumamaan Ulfaa’uu Hin Dandeenye Qofaaf”

Dhugaa jiru: Wal’aansi dhala namaa kan akka IVF yookiin intrauterine insemination (IUI) hiriyoonni gaa’elaa uumamaan ulfaa’uu hin dandeenye qofa utuu hin taane, hiriyoonni gaa’elaa qormaata akka dhala dhabuu dhiiraa, dhala dhabuu ibsa hin qabne yookiin umurii walhormaataa wajjin walqabatee gadi bu’uu mudataniif filannoo ta’uu danda’a. Hiriyoonni gaa’elaa uumamaan ulfa baasuu yeroo danda’anillee, wal’aansi dhala namaa warra ulfaaf gargaarsa barbaadaniif filannoo ta’uu danda’a.

Waan Gochuu Dandeessu: Ulfi uumamaan yoo hin hojjenne, filannoowwan wal’aansa dhala dhabuu hedduun hiriyoonni gaa’elaa maatii isaanii akka ijaaran gargaaran jiru. Karoora wal’aansa dhuunfaa irratti mari’achuuf ogeessa dhala mariisisuu fi qoricha, IUI, IVF, yookiin arjooma hanqaaquu/ispermii dabalatee carraawwan jiran hunda qorachuu.

Yaada sobaa 9ffaa: “Guddifachiisuun yookiin Bakka Bu’uun Warra Ijoollee Dhalootaa Dhalachuu Hin Dandeenye Qofaaf”

Dhugaa jiru: Guddifachaa fi bakka bu’ummaan filannoo maatii ijaaruu ajaa’ibaa yoo ta’u, namoonni dhuunfaa yookiin hiriyoonni gaa’elaa yeroo ulfi uumamaan hin danda’amnetti maatii isaanii akka babal’isan kan taasisudha. Haa ta’u malee, namoonni sababoota adda addaatiin guddifachaa yookiin bakka bu’ummaa hordofuu akka danda’an hubachuun barbaachisaadha, kanneen akka fayyaa ilaalchisee, filannoo dhuunfaa, yookiin fedhii daa’ima rakkate gargaaruu.

Waan Gochuu Dandeessu: Guddifachaa yookiin bakka bu’ummaa fudhachuuf yaadaa jirta yoo ta’e, adeemsa, yaada seeraa fi gama miiraa dhimmicha keessa jiru hubachuuf yeroo fudhadhu. Ogeessota naannolee kanneenii wajjin mari’achuun, daandii maatii kee ijaaruuf gargaaru isa gaarii ta’e irratti murtoo sirrii ta’e akka gootu si gargaaruu danda’a.

Goolaba

Dhalaa fi fayyaan walhormaataa mata duree walxaxaa ta’uu kan danda’u si’a ta’u, sheekkoowwan hedduun isaan marsaniiru. Yaada dogoggoraa kana diiguudhaan namoonni dhuunfaa fi hiriyoonni gaa’elaa dhala isaanii caalaatti hubachuun carraa ulfaa’uu isaanii fooyyessuuf tarkaanfii fudhachuu yookiin yoo barbaachisaa ta’e yaala barbaachisaa ta’e barbaaduu danda’u. Yoo waa’ee dhala kee yaaddoo qabaatte, ogeessa kunuunsa fayyaa yookiin ogeessa dhala dhabuu mariisisuu irraa duubatti hin jedhin! Dhugaa jiru hubachuu fi gargaarsa dafanii barbaaduun waa’ee fayyaa walhormaataa fi imala karoora maatii keessanii murtoo sirrii ta’e akka gootan isin dandeessisuu danda’a.