Gaggeessummaa Gaariin Maal Fakkaata

Amaloota Barbaachisoo Gaggeessummaa Bu’a Qabeessaa 12:

Gaggeessaa gaariin amanamummaa, of beekuu, ija jabina, kabaja, gara laafinaa fi amala danda’uu qaba. Mul’ata sana utuu dabarsanii, galata agarsiisuu fi bu’a qabeessa ta’ee tumsuun dafee barachuu fi amala dhiibbaa uumuu qabu.

Amaloonni gaggeessummaa ijoo kunniin sadarkaa dhaabbata keessanii hundatti akkamitti baratamuu fi fooyya’uu akka danda’an barruu kana irraa ilaalaa!

Amalootni Gaggeessaa Gaarii Maali?

Gaggeessitoonni, garee, jaarmiyaa, hawaasaa fi addunyaa keenya ni bocu. Gaggeessitoota gaarii, nu qajeelchanii fi murtoo barbaachisaa guddaa fi xiqqaa, kan wantoota gara fuulduraatti tarkaanfachiisan murteessuuf gargaaran nu barbaachisa.

Hawaasni keenya yeroo baay’ee gaggeessaa gadhee adda baasuuf ariifata. Garuu akkamitti nama gaarii adda baasuu dandeessa? Namoonni baay’een amaloota gaggeessaa gaarii maal jedhu?

Gaggeessummaa Gaariin Maal Fakkaata?

Qorannoo fi muuxannoo waggoota kurnan lamaan darbaniif gaggeessitoota dhaabbilee kumaatamaan lakkaa’aman addunyaa irratti hojjetaman irratti hundaa’uun, gaggeessitoonni ciccimoon wal irraa hin cinne amalootaa fi dandeettii bu’uuraa murtaa’an akka qaban hubanneerra.

Amaloonni gaggeessummaa barbaachisoo ta’an 12 kunooti.

1. Of beekuu

2. Kabaja

3. Gara laafina

4. Mul’ata

5. Walqunnamtii

6. Saffisa Barnootaa

7. Walta’iinsa

8. Dhiibbaa uumuu

9. Amanamummaa

10. Hamilee

11. Galata

12. Dandeettii dandamachuu

1. Of beekuu

Of beekuu jechuun amala dhuunfaa, miira, yaaddoo fi fedhii ofii dabalatee of hubachuudha. Kun amala caalaatti keessoo ofii irratti xiyyeeffate ta’us, of beekuu fi gad of qabuun amaloota gaggeessummaa hunda caaludha. Hamma of hubattee fi ciminaa fi hanqina ofii hubattu akka gaggeessaa tokkootti bu’a qabeessa ta’uu dandeessa. Namoonni kaan akkamitti akka si ilaalan beektaa. Akkasumas hojii fi mana keessatti akkamitti akka mulʼattu ni hubattaa?

Dubbisi: Ofta’uu

2. Kabaja

Kabajni, yeroo wal irraa hin cinne agarsiifamu, wantoota barbaachisoo gaggeessaan tokko gochuu danda’u keessaa isa tokkodha. Waldhibdee fi addaaddummaa salphisuuf gargaara. Wal amantaa guddisa. Bu’a qabeessummaa kee fooyyessa. Aadaa kabajaa uumuun kabaja qofa utuu hin taane jaalatamummaa hunda caaludha. Kabajni karaa adda addaa hedduudhaan agarsiifamuu danda’a. Garuu yeroo baay’ee ilaalcha namoota birootiif dhuguma iddoo guddaa akka kennitu agarsiisuu fi bakka hojiitti kan ofii ta’uu ijaaruuf carraaqqii gochuu irraa jalqaba. Lamaan isaanii iyyuu qaamolee murteessoo aadaa bakka hojii fayya qabeessa ta’edha.

3. Gara laafina

Gara laafina jechuun namaaf yaaduu argisiisuu yookiin illee dhaggeeffachuu fi hubachuuf barbaaduu qofa utuu hin taʼin, gara laafinni gaggeessitoonni waan baratan irratti akka socho’an gaafata. Namni tokko yaaddoo tokko erga qoodee yookiin waa’ee waan tokkoo erga dubbatee booda, gaggeessaan isaa sana booda odeeffannoo sana irratti tarkaanfii hiika qabu gosa tokko tokko yoo hin fudhanne dhugaadhaan akka itti hin dhaga’amne qorattoonni keenya argataniiru. Kun wiirtuu gaggeessummaa gara laafina qabuu yoo ta’u, amantaa uumuuf, tumsa guddisuu fi jijjiirama gaarii dhaabbilee hunda keessatti uumuuf gargaara.

4. Mul’ata

Mul’anni hawwii keessan kan gara fuula duraati. Namoota biroo kakaasuu fi mul’ata sanaaf kutannoo walitti qabuun kutaalee gaggeessummaa barbaachisoo dha. Gaggeessummaan kaayyoodhaan gaggeeffaman hojiiwwan garee isaanii guyyaa guyyaa fi gatii miseensota garee dhuunfaa kallattii waliigalaa dhaabbatichaa wajjin akka walqabsiisan ni mirkaneessu. Kunis hojjettoonni hojii isaanii keessatti hiika akka argatan gargaaruu danda’a. Kunis hirmaannaa ni dabala. Wal amantaa guddisuun dursi kennamuun gara fuulduraatti kan oofudha. Mul’ata sana karaa namoonni kaan akka hubatan, akka yaadatan, itti fufanii ofii isaanii hirmaachisuuf akka gargaaran dabarsuu barbaada.

5. Walqunnamtii

Walqunnamtiin karaa hedduudhaan mul’ata. Odeeffannoo dabarsuu fi seenaa himuu irraa kaasee hanga galtee gaafachuu fi tooftaalee dhaggeeffannaa sochii qabu fayyadamuutti. Gaggeessitoonni ciccimoon namoota ogummaa qaban kanneen karaa adda addaatiin, afaaniinis ta’e barreeffamaan, akkasumas namoota bal’aa bakka adda addaa, gahee hojii, sadarkaa, teessuma lafaa fi kan kana fakkaatan irraa dhufan waliin walqunnamsiisuu danda’aniidha. Sababiin isaas gaggeessummaa fi walqunnamtiin waan walitti hidhamaniif. Qulqullinaa fi bu’a qabeessummaan qunnamtii gaggeessitoota dhaabbata keessanii gidduutti taasifamu, milkaa’ina tarsiimoo daldalaa keessanii irrattis kallattiin dhiibbaa ni qabaata.

6. Saffisa Barnootaa (Learning ability)

Learning ability jechuun yeroo maal akka gootu hin beekne maal akka gootu hubachuudha. Yoo “qorannoo ariifataa” ta’e yookiin haala hin baramne keessatti caalmaa ta’uu dandeesse, tarii duraanuu ariitiin barachaa jirta ta’a. Garuu namni kamiyyuu itti yaadanii shaakaluu fi carraaqqii gochuun sochii barumsaa guddisuu fi dabaluu danda’a. Hundaafuu, gaggeessitoonni gurguddoon dhuguma barattoota guddaadha.

Dubbisi: Amaloota Namoota Bu’aa Olaanaa Fidanii 7

7. Walta’iinsa

Walta’iinsi amala kan agarsiifamu yeroo gaggeessitoonni miiltoowwan hojii adda addaa eenyummaa hawaasummaa, bakka, gahee fi muuxannoo adda addaa qaban waliin bu’a qabeessa ta’ee hojjetanidha. Addunyaan walxaxaa fi walitti hidhamiinsa waan dhufeef, gaggeessitoonni gaariin daangaa irra darbuu fi gosoota qoqqoodinsa adda addaa fi jaarmiyaa keessa darbanii hojjechuu barachuun of argatu. Gaggeessitoonni garee isaanii keessattis ta’e hojii qaxxaamuraatiin tumsa yeroo iddoo guddaa kennan fi hammatan, faayidaa hedduu uuma — kalaqa dabaluu, gareewwan ga’umsa olaanaa qabanii fi humna hojjetaa caalaatti bobba’ee fi humna qabu dabalatee jechuudha.

Dubbisi: Hoggansa Onnee Namootaa Kakaasu

8. Dhiibbaa uumuu

Dhiibbaa uumuun yookiin tooftaalee dhiibbaa uumuu sirrii ta’an itti yaadanii fayyadamuun namoota amansiisuu danda’uun, amala barbaachisaa gaggeessitoota kaka’umsaa fi bu’a qabeessa ta’aniiti. Namoota tokko tokkoof “dhiibbaa” gochuun waan hin malle fakkaachuu dandaʼa. Garuu akka gaggeessaa tokkootti hojii sana akka hojjetamuuf namoota biroo irratti dhiibbaa gochuu danda’uu qabda! Kophaa kee hunda hojjechuu hin dandeessu. Dhiibbaan manipulation irraa baay’ee adda waan ta’eef, dhugaa fi iftoominaan hojjetamuu qaba. Sammuu miiraa fi wal amantaa sadarkaa olaanaa barbaada.

Dubbisi: Bu’uuraalee Gaggeessummaa

9. Amanamummaa

Amanamummaan walsimaa, amanamaa, naamusaa fi amanamaa ta’uu yoo ta’u, nama dhuunfaa fi dhaabbatichaaf amala gaggeessummaa barbaachisaa dha. Keessattuu gaggeessitoota sadarkaa olaanaa daandii dhaabbatichaa chaartii irratti kaa’anii fi murtoowwan gurguddoo biroo lakkoofsa hin qabne murteessaa jiraniif barbaachisaa dha. Qorannoon keenya akka agarsiisutti, amanamummaan gaggeessadhaaf dhaabbileedhaaf bakka jaamaa ta’uu danda’a. Kanaaf barbaachisummaa amanamummaa fi qulqullina gaggeessitootaa sadarkaa hundatti cimsuu kee mirkaneessi!

10. Hamilee

Hamileen miseensonni garee fi gaggeessitoonni tarkaanfii ija jabinaan wantoota kallattii sirrii ta’een sochoosu akka fudhatan isaan dandeessisa. Hojii irratti dubbachuun rakkisaa ta’uu danda’a. Yaada haaraa sagalee kennuu yoo barbaadde, gabaasa kallattiif yaada kennuu yoo barbaadde, yookiin nama si ol jiruuf yaaddoo qabaachuu yoo barbaadde. Sun qaama sababa ija jabina amala gaggeessaa ijoo ta’eef — waan sirrii hojjechuuf ija jabina barbaada! Gaggeessitoonni nageenya xinsammuu sadarkaa olaanaa bakka hojiitti guddisan gareewwan isaanii bu’aa isaa utuu hin sodaatin bilisaan akka dubbatanii fi yaaddoo ifa ta’e akka qooddatan dandeessisu. Kunis aadaa leenjisummaa ija jabinaa fi dhugaa dubbachuu deeggaru guddisa.

11. Galata

Galateeffachuun miira namaa olkaasu erga waan gatii guddaa qabu argattee booda mudatuudha. Galateeffachuun ofitti amanamummaa ol’aanaa, dhiphinaafi yaaddoo hir’isuu, akkasumas hirriba gaariif boqonnaa kennuu danda’a. Galateeffannaan garaadhaa gaggeessaa gaarii taʼe illee si gochuu dandaʼa. Ta’us namoonni muraasni yeroo hunda bakka hojiitti “galatoomaa” kan jedhan, namoonni baay’een gaggeessaa dinqisiifannaa qabuuf caalaatti hojjechuuf fedhii akka qaban yoo dubbatan agarsiisa. Gaggeessitoonni hundarra gaariin bakka hojiitti galata yeroo baay’ee akkamitti akka argisiisan ni beeku.

12. Dandeettii dandamachuu

Dandamachuun dandeettii gufuu fi duubatti deebi’uu irraa deebi’uu caalaa. Dandeettii qormaataaf deebii madaquudha. Gaggeessummaan dandamachiisaa shaakaluu jechuun ilaalcha gaarii warri kaan mul’ata waliinii tokkoof waadaa galuudhaaf humna miiraa isaan barbaachisu akka qabaatan gargaaruu fi hamilee gara fuulduraatti tarkaanfachuu fi duubatti deebi’iinsa irra aanuuf gargaaru pirojektii goota jechuudha. Gaggeessummaa gaariin dandamachuu irratti xiyyeeffata. Of kunuunsuu fi akkasumas nageenya hojjettootaa dursa dursa kennuu, akkasumas — kanaanis ofii isaanii fi garee isaaniif raawwii fooyya’aa argamsiisuuf dandeessisa.

Dubbisi: Neetworkii fi Garee Ogeessotaatti Dabalamuu

Wantoota Namoonni Barachuuf Barfatan

Dubbisi: Wantoota Namoonni Barachuuf Barfatan