Saalqunnamtii fi Fedha Waaqayyoo

Kutaa kana keessatti Saalqunnamtii fi fedha Waaqayyoo ilaalla! Macaafni Qulqulluun walitti dhufeenyi saalqunnamtii ifatti fedha Waaqayyoo, hiriyoonni gaaʼelaa akka itti gammadaniif yaadamee qophaa’e akka ta’ee fi saalqunnamtiin fedha Waaqayyoo akka ta’e mul’isa.

Kutaa macaafa qulqulluu jalqabaa kan Macaafa Qulqulluu, irratti, “Kanaafis dhiirri abbaa isaa fi haadha isaa in dhiisa, haadha manaa isaattis in maxxana; isaan lachanuus foon tokko in ta’u.” (Uma. 2:24) Kakuu Haaraa keessatti, yaadni Waaqayyoo inni jalqabaa amanamummaa gaa’elaa ifatti irra deebi’amee mirkanaa’eera. “Gaa’elli hundumaa biratti ulfina-qabeessa haa ta’u, ciisichi gaa’elaas hin xureeffamin! Waaqayyo warra halalee fi ejjituutti faraduuf jira.” (Ibr. 13:4) Kutaa kana keessatti saalqunnamtii fi fedha Waaqayyoo caalatti hubachuu ni dandeenya.

Seenaa keessatti aadaan irra caalaan jiraachaa ture karoora Waaqayyoo kanaan walsima. Seerri isaanii, customs fi social norms seenaa sana ni himu. Har’a namoonni baay’een waan biraa yaadufi jedhu. Seerri biyya keenyaa illee karaa Waaqayyoo utuu hin hordofin jiraachuuf karaa kan bane fakkaata. Dargaggoota ga’eessota hin fuudhin umuriin isaanii 18-29 ta’an keessaa dhibbeentaan 80 walqunnamtii saalaa raawwataniiru. (National Survey of Reproductive and Contraceptive Knowledge).

Walitti dhufeenyi waliin jiraachuus akka ta’e dhugaadha. Gaa’ela caalaa gargar ba’uuf carraa guddaa qaba. Kitaaba isaa keessatti, Marriage Savers, Michael McManus akka gabaasetti parsantiin 45 warra waliin jiraachuu jalqaban keessaa dhibbentaan hin fuudhan. Dabalataanis namoonni erga waliin jiraatanii booda fuudhan istaatiksii irratti carraan wal hiikuu isaanii guddaadha (National Survey of Families and Households). Caaffanni qulqullaa’oon karoora jalqabaa ifa godha: “Wanti Waaqayyo walitti hidhe namni gargar hin ba’in!” (Mat. 19:4-6). Kanaafuu, haalawwan dhugaa kana fuulduratti akkamitti karaa keenya tolfachuu qabna?

“Gaa’elli hundumaa biratti ulfina-qabeessa haa ta’u, ciisichi gaa’elaas hin xureeffamin! Waaqayyo warra halalee fi ejjituutti faraduuf jira.”
— Ibr. 13:4

Yaada Gowwoomsaa

Falmiin bilisummaa saalqunnamtii baay’ee beekamaa fi baay’ee labsame tokko gochi saalqunnamtii gammachiisaa kan ta’edha malee miidhaa hin qabu kan jedhu dha. Haa ta’u malee, ogeeyyiin xin-sammuu baay’een isaanii, namoonni tokko tokko hamma danda’ametti akka tasaa akka raawwatamuuf baay’ee carraaqanis, wanti saalqunnamtii akka tasaa jedhamu akka hin jirre caaffata qulqullaa’oo irratti walii galu. Namoonni gaaʼela dura walqunnamtii saalaa raawwatan, wanti jijjiirame tokko illee akka hin jirre tilmaamu, garuu jijjiirameera. Macaafni Qulqulluun walqunnamtiin saalaa dhuguma namoota walitti hidhuudhaan dhugaa haaraa akka uumu ifa godha “foon tokko ni ta’u” (Uma. 2:24). Walqunnamtiin saalaa namoota lama haala addaa fi humna qabuun waan walitti hidhuuf, akka tasaa jechuun sirrii miti. Sababni bilisummaa lammataa dhiirri fi dubartiin yeroo waljaallatan saalqunnamtiin deebii uumamaa fi sirrii ta’uu isaa agarsiisa.

Macaafni Qulqulluun, “Jaalalli obsa, jaalalli gara laafessa … jaalalli of hin bokoksu” (1Qor. 13:4-5) jedha. Hariiroo gaa’ela duraa keessatti obsaa fi of to’achuun jaalala dhugaatiif safartuu baay’ee fooyya’aa ta’eedha, Gammachuu dhuunfaa caalaa. Tokko tokko gaa’elli baay’ee walxaxaa waan ta’eef, walitti dhufeenya tokko dabaluu mannaa walxaxaa akka ta’u yaadu. Dhugaan jiru garuu kabajuun… waadaa gaa’elaa ni mirkaneessas. “Jalqaba uumamaatti garuu, ‘Waaqayyo dhiira, dubartiis in uume; ‘Sababii kanaaf dhiirri abbaa isaa fi haadha isaa in dhiisa [haadha manaa isaattis in maxxana], isaan lachanuus foon tokko in ta’u. Egaa isaan lama miti, foon tokko malee.(Mar. 10:6-8).

Walitti dhufeenyi kakuu of kenne hariiroo mijataa caalaa kan caalu yoo ta’u, ifaa fi tasgabbii waan kennuuf. Kaan immoo waliin jiraachuun fiigicha qormaataa gaarii ta’uu ibsu. Hariiroo saalqunnamtii mijataa gochuuf waliin jiraachuun qofti yaada ifa ta’e utuu hin taane yaada duumessa ta’e fida, Jaalala fayya qabeessaa fi inventaarii dhuunfaa sirrii ta’e gorsa gaa’ela duraatiin guddisuun walsimsiisaa argachuu keessatti baay’ee amanamaa dha.

Waliin Jiraachuu Haqa Qabeessa Gochuu

Pragmatists yeroo tokko tokko sababa baasii dinagdee irratti hirkatu. Lama tokko caalaa gatii salphaadhaan jiraachuu danda’u jedhu. Kun gartokkoon dhugaa ta’uu danda’us, dhimmoonni kana caalaa barbaachisoo ta’an biroonis jiru. Ilaalchi Macaafa Qulqulluu fi yaadni ifa ta’e, qarshii qusachuu caalaa fayyaan miiraa fi hafuuraa barbaachisaa akka ta’e argisiisa. Macaafni Qulqulluun qarshii akka bu’uura kaka’umsaatti akka hin ilaalle ifatti akeekkachiisa. (1Xim. 6:10)

Yaadni tokko tokko gaa’elli “waraqaa xiqqoo qofa” jechuun falmu. Dhugaan jiru garuu gaa’elli waadaa dhuunfaa yookiin sanada galma guddaa caalaa ta’uu isaati. Sirna ummataa irratti akka ta’uuf yaadamee fi seenaa keessatti yeroo hunda kabajamaa tureera. Macaafni Qulqulluun waaʼee gaaʼelaa siʼa 40 ol dubbata. Yesus ofii isaatii ayyaana gaa’elaa irratti argamee mirkaneesse. (Yoh. 2). Dabalataanis hariiroo qulqulluu Yesus Kiristoosii fi misirroo isaa waldaa gidduu jiru ibsuuf tajaajila. (Efe. 5:25-32). Yeroo tokko tokko namoonni “Jaalala waliif qabnu mirkaneessuuf sirni nu hin barbaachisu” jedhu. Haa ta’u malee ayyaana gaa’elaa keessatti jaalalaa fi of kennuu kee hiriyaa gaa’elaa keetiif ibsita, tokkummaa hafuuraa Waaqayyo uumu keessatti waliif of kennuu kee itti fufiinsa qabu ragaa ifatti dhiheessita. Gaa’elli umurii guutuu kan walii ta’uu kee beeksisa.

Waaqayyoo Isa Hunda Caalu Hordofaa

Waaqayyo nama addaa siif dhiyeessuu danda’a. Hiriyaa lubbuu kan kakuu jaalalaa umurii guutuu waliin waadaa galuu dandeessu akka argattu akka si gargaaru isa gaafadhu. Hiriyaa jireenyaa kan siif dabalu, wal-qixxummaa fi hiriyummaa kee kan wal-guutuu ta’eef madaallii fi humna fiduuf kadhadhu. (Uma. 2:18). Macaafa Qulqulluu isa jalqabaa keessatti Waaqayyo tokkoon tokkoon dhiiraa fi dubartiin mana isaanii dhiisanii hiriyaa gaa’elaa isaaniif waadaa akka galanii fi tokko akka ta’an afeera. (Uma. 2:24). Gaa’elli Waaqayyo yaade jaalala waadaa baasii yookiin haalaan hin raafamne yookiin hin jal’anneen of ibsuun guddifama. (Efe. 5:21-28, 31,33). Waaqayyo siree gaa’elaa qulqulluu yeroo ibsu, saalqunnamtii fi ibsa akkasumas gammachuu isaa mirkaneessa. Caaffanni qulqullaa’oon walqunnamtiin saalaa gammachuu gaa’elaa keessaa tokko ta’uu isaa ifatti mirkaneessa. Dhugaa dubbachuuf, Macaafa weedduu weedduu Solomoon kitaaba miira namaa kakaasu (virtual sensuality manual) dha. Kakuu gaa’elaa keessaa bilisummaa fi gammachuun saalqunnamtii ibsachuu kan hin caalchifnedha. (Uma. 2:25; Fak. 5:15-20; 1Qor. 7:2-5).

Amma Maali?

Gaa’elli yaada Waaqayyooti; yeroo hundumaa akkas ture. Walqunnamtiin saalaa yaada Waaqayyooti; nuti hin kalaqne. Karoorri Waaqayyoo inni yaade lamaan isaanii waliin akka deeman dha. Sana ifa godha. Gooftaan ayyaana irrattis guddaadha. Yeroo cubbuu hojjenne dhiifama nuuf gochuun isaa gammachuu isaati. Kanas sirriitti argachuu jalqabuuf gonkumaa yeroon hin darbu. Qulqullinni waadaa maluu fi guutuu ta’eedha, hordoffii sana keessattis Waaqayyo isa haala keenya qulqulleessuu fi jireenya inni itti nu waamu sanaaf nu jabeessa. Barreeffama kana irraa hubannaa cimaa akka argattan,saalqunnamtii fi fedha Waaqayyoo maal akka ta’e caalatti ni hubattu jedheen yaada. Kutaalee walqabatoo dubbisaa!