Ofitti Amanamummaa Uumamaa Ijaaruu

Akkaataa Ofitti Amanamummaa Uumamaa Ijaaruu Danda’amu (How to Build Creative Confidence)

Ofitti amanamummaan kalaqaaf boba’aa ta’a; saayinsiin karaalee afur ofitti amanamummaa kalaqaa guddisuuf gargaaran ni agarsiisa.

Ofitti amanamummaan kalaqaa bu’uura tarkaanfii kalaqaati.

Namoonni ofitti amanamummaa kalaqaa isaaniitiin garaagarummaa kan qaban yoo ta’u, ofitti amanamummaa kalaqaa muuxannoodhaan ijaaramuu danda’a.

Meeshaan cimaan ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaruuf gochaa fi guddina mataa keenyaa irratti calaqqisiisudha.

Tooftaalee Biroo:

Namoota kaan ilaaluu, jajjabina argachuu fi yeroo guddina arginu miira keenya hubachuu.

Jalqabni bara haaraa akka aadaa yeroo murtooti. Murtoon immoo galma kaa’a. Gariin namootaa ogummaa haaraa horachuudhaan of fooyyessuu kan dandamatan yoo ta’u, kaan immoo galma galmaan ga’uuf kan kaa’anidha.

Carraan jiru wantootni tarreewwan furmaata keenya keessa jiran hedduun isaanii kalaqa barbaadu. Dandeettii dhugaa adda ta’e tilmaamu, akkamitti akka ta’u sirriitti beekuu osoo hin taane, haala kamiinuu hordofuuf murteessuudha. Kaayyoon addaa keenya maal haa ta’u, boba’aan kalaqaaf ta’u, ofitti amanamummaa kalaqaa ti. Oduu gammachiisaa saayinsii xinsammuu, ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaramuu akka danda’u kan agarsiisu yoo ta’u, tooftaalee garee afur kan itti guddisan kan dhiyeessu ta’uu isaati.

Qorannoolee Taasifaman

Ofitti amanamummaa kalaqaa yookiin of-ga’umsa kalaqaa adeemsa kalaqaa keessatti hojiiwwan milkaa’inaan xumuruu akka dandeenyu, yaada jalqabaa fi gatii guddaa qabu baasuu irraa eegalee, kanneen hundarra gaarii fi danda’amu kam akka ta’an murteessuutti, gara raawwii yookiin oomishaatti guddisuuf tarkaanfii fudhachuutti amantaa dha. Qorannoon bu’aa qorannoowwan 41 hirmaattota 17,000 ol irratti argaman waliin xiinxale akka agarsiisutti, warri ofitti amanamummaa kalaqaa guddaa qaban qormaata yaada kalaqaa irratti fooyya’iinsa agarsiisuu fi waan hojjetan irratti caalaatti kalaqa qabaachuu barbaadu, barattoota kutaa saayinsii mana barumsaa sadarkaa tokkoffaa keessa jiran yookiin ogeessota hojii irratti argaman kanneen supparvaayizaroota isaaniitiin madaalaman.

Akka hubannootti ofitti amanamummaan galma galmaan ga’uuf akka nu gargaaru ni beekna. Garuu ofitti amanamummaa kalaqaa horachuu akka dandeenyu hubannoodhaan kan hin mul’annedha. Ka’umsi isaa yaada guddinaa waa’ee kalaqaati. Saayintistoonni namoonni yaada akkasii yeroo qabaatan, jechuunis dandeettiin kalaqaa muuxannoo fi barumsadhaan guddachuu akka dandaʼu amananii, ofitti amanamummaa kalaqaa qabaachuus akka dandaʼan hubataniiru. Dabareen isaas, ofitti amanamummaan namoonni rakkoolee kalaqaa furmaata jalqabaa fi qulqullina olaanaa qabu akka fidan isaan dandeessisa.

Tooftaaleen gosa afur ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaruuf gargaaran akka armaan gadiitti tarreeffamaniiru:

1. Hojjechuun Barachuu

Amala mataa keenyaa ilaaluu fi milkaa’ina darbe irratti xiinxaluudhaan ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaruu dandeenya. This is the strategy of If I could do that, I should be able to do this, too. (Yoon sana hojjechuu danda’e, kanas hojjechuu danda’uun qaba.)

Qorannoon tokko, Maciej Karowski fi waahillan isaa garee guddaa namootaa waa’ee bu’aa kalaqaa isaanii damee adda addaa fi waa’ee ofitti amanamummaa kalaqaa isaanii gaafataniiru. Sana booda, saayintistoonni hojiiwwan yaada kalaqaa sadarkaa lama kan namoonni meeshaalee guyyaa guyyaa beekamoo ta’aniif itti fayyadama filannoof yaada akka fidan gaafatan bulchaniiru. Namoonni hojiiwwan jalqabuu isaanii dura gaaffilee adda ta’aniif yaada kalaqaa maddisiisuu akka danda’an hangam akka amanan agarsiisaniiru.

Bu’aan qorannoo kanaa akka agarsiisutti namoonni bu’aa kalaqaa caalaa qaban-kanneen hojii isaanii agarsiisan, raawwatan yookiin maxxansan, yookiin bu’aa ba’ii isaaniitiin beekamtii argatan-jireenya isaanii guyyaa guyyaa keessattis ta’e hojiiwwan addaa qorannicha keessatti hojjetaman irratti ofitti amanamummaa kalaqaa olaanaa qabaachuu danda’u. Dabareen isaas, hojiin dura ofitti amanamummaa kalaqaa caalu raawwii kalaqaa kan tilmaamu yoo ta’u, hojii booda amantaa kalaqaa cimseera. Kana jechuun namoonni bu’aa kalaqaa kanaan duraa duubatti deebi’anii ilaaluun, yeroo darbe yoo danda’an yeroo ammaa kana carraa sanaaf ka’uu danda’uu qabu jechuun sababeeffachuun.

2. Namoota Biroo Ilaaluun Barachuu

Karaan biraan ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaruu dandeenyu namoota biroo fakkeenya ta’anii ilaallu ilaaluudha. Adeemsa ogeeyyiin xiin-sammuu barumsa bakka bu’aa jedhanii waamuun.

This is the If they can do it, so can I strategy. (Yoo isaan gochuu danda’an, ani tooftaa isaa saganteessa.)

Barumsi bakka bu’ummaa (vicarious learning) seenaa kaka’umsaa namoota aadaa beekamaa keessatti bakka bu’anii of arganii fi carraa haaraa tilmaamuuf dhufan duuba mala xiinsammuu dha. Nichelle Nichols akka Lt. Uhura taatee Star Trek irratti yeroo argan, Whoppi Goldberg iskiriinii irratti of fakkeessuuf ofitti amanamummaa argatte, Mae Jemison ammoo akka astronaut of fakkeessuuf ofitti amanamummaa argatte.

Haaluma walfakkaatuun, saayintistoonni hiriyyoonni keenya hojii irratti karaa kalaqaan socho’an arguun ofitti amanamummaa kalaqaa mataa keenyaa irratti dhiibbaa akka qabu hubataniiru. Tooftaan barumsa bakka bu’ummaa kan hojjetu namoota biroo akka ofii keenyaatti fudhannee isaan waliin adda baasnee yeroo ilaalludha. Yeroo Star Trek ilaallu adda baafamuun gama eenyummaa hawaasummaa tokko irratti kan ture yoo ta’u, fakkeenya hiriyyoota garee keessatti ammoo waa’ee dandeettii gahee waliin walqabatu ture.

3. Jajjabina namoota birootiin barachuu

Ofitti amanamummaan kalaqaa jajjabina namoota biroo irraa argamuun guddachuu danda’a. Implicitly, we reason that If they think I can do it, perhaps I can. (Yoo isaan nan danda’a jedhanii yaadan, tarii nan danda’a.)

Warri, barsiisonni, gorsitoonni, fi gaggeessitoonni hundinuu waan nurraa eegan qabu. Yeroo isaan kalaqa irraa ejjennoo qabaatan, nuti gara carraa sanaatti ka’uu fi lamaan keenya iyyuu ofitti amanamummaa kalaqaa horachuu fi waan hojjennu keessatti kalaqa caalu agarsiifna.

Kana malees, jijjiirama waan irraa eegamu irratti baay’ee miira qabna. Qorattoonni yeroo tokkotti waa’ee kalaqaa hojjettoota isaanii fi amantaa kalaqaa hojjettootaa irraa eegaa supparvaayizaroonni qaban yeroo galmeessanii fi ji’a jaha booda irra deebi’anii yeroo galmeessanitti, daballiin ejjennoo supparvaayizarootaa guddina amantaa kalaqaa hojjettootaa akka tilmaamu hubataniiru. Ofitti amanamummaan dabaluunis hojii irratti bu’aa kalaqaa caalutti jijjiireera. Yaada namoota biroo dandeettii keenya irratti qaban amanuun dhumarratti dandeettii keenya guddisuudha.

4. Duub-deebii miiraatiin barachuu

Ofitti amanamummaan kalaqaa kan guddatu yeroo miirrii keenya nutti himaa jiruuf xiyyeeffannaa kenninudha. Guddina booda itti quufinsa irratti xiinxaluun ofitti amanamummaa ijaara. Yoo waanan hojjedheen gammade, dandeettii kalaqaa qabaachuu qaba.

Piroofeesaroonni Rogelio Puente-Diaz fi Judith Cavazos-Arroyo adeemsa kalaqaa hunda keessatti miira waa’ee raawwii hojii qorataniiru. Dhuma hojii kalaqaa irratti ofitti amanamummaan kalaqaa adeemsa keessatti yeroo adda addaatti miira itti quufinsaa fi salphaatti irratti hojjechuun akka tilmaamamu argan. Guddina keenya hamma hubannu ofitti amanamummaa guddaa arganna.

Ofitti amanamummaan kalaqaa motora kalaqaati.

Yeroo deemnu guddina mataa keenyaa irratti xiinxaluudhaan, namoota fakkeenya ta’an waliin adda baasuudhaan, karaa irratti jajjabina argachuudhaan, akkasumas miira gaarii milkaa’ina xixiqqoo hubachuudhaan ofitti amanamummaa kalaqaa ijaaruu dandeenya. Sana booda, ofitti amanamummaan kalaqaa nuti ijaarru gara fuulduraatti qabeenya ta’a.